maanantai 12. joulukuuta 2016

12. luukku: Messarifiilikset

Mun joulukuuhun on kuulunut jo monta vuotta, nopeesti veikattuna ehkä kahdeksan vuotta peräkkäin, Messariviikonloppu eli nyttemmin Koiramessut. Se on ihana jouluinen tapahtuma, koiraväen vuoden kohokohta, jossa on paljon ihmisiä, paljon koiria ja hyviä ostostarjouksia ja erilaisia esityksiä. Tänä vuonna menin Messariin yksin, mutta olin varma, ettei se haittaa mitään, koska ajan saa messuilla kyllä kulumaan. Ja niin todella sai: minä olin lauantaina paikalla puoli yhdentoista maissa aamulla ja lähdin pois puoli seitsemän aikoihin illalla. Olen kohtalaisen ylpeä itsestäni sen suhteen, ettei rahaa mennyt kovin paljoa: ostin Riialle vain kympillä neljä lelua ja itselleni treenitaskun viidellätoista eurolla sekä tietenkin ruokaa itselleni ja loppukilpailukatsomoon vähän karkkia.

Päivän aikana kiertelin rotukojut varmaan sata kertaa, siellä oli söpöjä koiria rapsuteltavana, vähän rotuyhdistysten ja esimerkiksi palveluskoiraliiton jäsenlehtiä, joita sai ottaa ilmaiseksi, paljon rotutuotteita ym. On tosi harmi, ettei mitteliyhdistys ole ikinä messuilla, mutta eipä yhdistyksellä ole niitä jäsentuotteitakaan ja lehtikin on aika mitätön, joten mitäpä yhdistys siellä kauppaisikaan...

Mittelikehän laidalta löytyi tuttuja ja ekaa kertaa ikinä katsoin arvostelun alusta loppuun, vaikka välissä kävin kyllä vessassa ja jumituin hetkeksi myös kojuille ostoksille, mutta kuitenkin. Oli tosi kiva saada seuraa pariksi tunniksi, kun yksin olin kuitenkin tänä vuonna liikenteessä. Kävin katsomassa myös Nuori Koirataituri-kilpailua, joka näytti tosi hauskalta, flyball-näytöstä, vuoden virkakoirien palkitsemista, Saksanpaimenkoiraliiton esittäytymistä, Junior Handler-finaalia ja muutamaa rotukehää. Tuntuu, etten itseasiassa ehtinyt edes tehdä paljon mitään messuilla, aika siellä kuluu niin nopeasti. Vähän harmittaa, etten mennyt enää sunnuntaina, mutta toisaalta, en olisi varmaan malttanut lähteä taas pois ennen iltaa ja meidän piti kuitenkin ajaa vielä Jyväskylään...

Kun pääsin takaisin messuilta, kuulin, että muut olivat käyneet sillä välin kaupoilla. J oli ostanut Riialle aivan ihanan takin! Olen puhunut Riialle takin ostamisesta jo pitkään ja hypistelin niitä messuillakin, mutta en sitten ostanut, koska kaikki olivat aika kalliita, eikä minulla ollut mukana tarkkoja mittoja Riiasta. J oli kuitenkin onnistunut ostamaan summissa Riialle ihan täydellisen kokoisen takin. Olen siitä niin onnellinen, koska nyt sillä on takki, joka ei pyöri päällä ja joka ulottuu lämmittämään ihan sen reidet ja lavatkin agilitytreenien aikana omaa vuoroa odotellessa sekä alkulämpällä ja loppujäähdyttelyssä.

Näin hienon takin J osti Riialle sillä aikaa, kun olin itse messuilla.

Lempiryhmäni voittajat.




4 kommenttia:

  1. hiukka naftin olonen tuo mantteli.:/ siis jos tarkotus olis pitää lihakset lämpiminä. tuntuu että ainakin pompat ja hurtat on kaikille koirille vähän huonon mallisia. itsekin oon yrittänyt koiralleni ettiä takkia, mutta alkaa tuntumaan että ite pitäis tehä/teetättää, jos haluaa just sopivan kokosen. sama valjaiden kanssa..

    VastaaPoista
  2. Ai jaa, musta toi on just hyvän kokonen. Peittää koko reiden ja suurimman osan lapaakin ja luonnollisesti myös selän ja vatsan suuret lihakset saavat suojaa eikä takki kuitenkaan kiristä koiraa mistään kohtaa. Isompi koko olisi ollut todennäköisesti jo liian pitkä selästä etenkin tuon Riian selän päälle HYVIN tiukasti kiertyvän hännän takia. En tiedä miltä Pompan kuuluisi näyttää, mutta nopealla googletuksella niissä kuvissa, mitä vilkaisin, Pomppatakki näyttää juuri tuolta. Siinä voit olla oikeassa, että esim. BOTeissahan ainakin edestä takki tulee alemmas, mutta uskon tuon riittävän tosi hyvin siihen tarkoitukseen, kuin minä sen haluan, varsinkin, kun koiralla itsellään on jo niin paljon karvaa. Mittelihän nyt ei periaatteessa takki edes tarvitsisi, mutta välillä agilityharkoissa Riia joutuu odottamaan parikymmentäkin minuuttia alkulämpän jälkeen ja vuorojen välissä autossa ja uskon, että tämä takki tällaisenaan riittää pitämään sen lämpimänä.

    Erika

    VastaaPoista
  3. Ja voihan se olla niin, että Riian paksu karvapeite saa tuon takin näyttämään naftilta :) Heka on villakoiraksi hieman pitkä selästään ja esim. Hurtan takeista sille on ollut vaikeaa löytää hyvin istuvaa takkia. Ainoa mikä on natsannut just eikä melkein, on ollut se ultimate-mallin takki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot Tiina oikeessa. Tosta jos karvoja litistää Riialta, niin pepusta katoo leveyttä kymmenen senttiä, lonkan päältä muutama ja lavan päältä ainaki viis :D Se vaan on mittelielämää, että koira näyttää kolme numeroo suuremmalta, mitä se oikeesti on.

      Takkien ostamiessa onkin tuo huono puoli, että esim. näissä Pompissa koon kertoi selän pituus. Mutta eihän koirat ole samanmallisia aina, toisella on pitemmät jalat ja toisilla lyhyt selkä. Joillakin nää molemmat! Ja korkealle kiinnittynyt häntä tuo vielä omat lisähaasteensa. Tää Pomppa sujahtaa Riialla just kivasti sinne häntäkiepin alle niin, että se pystyy vielä heiluttamaan häntäänsä. Mutta jos takki olisi selästä yhtään pidempi, se päätyisi varmaan jäämään hännän päälle ja näin ollen ei lämmittäisi ainakaan alaselkää enää.

      Erika

      Poista