sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Koiran kanssa lenkkeily

Riian kanssa lenkkeily on ollut haaveissa ihan alusta asti ja tarkoituksena on ollut opettaa se meille lenkkikaveriksi juoksulenkeillekin. Tähän asti ollaan treenattu sitä vain silloin tällöin, joskus kokeiltu vähän juosta lenkin lomassa. Toki käsittääkseni alle yksivuotiaan koiran kanssa ei muutenkaan saa aktiivisesti ja säännöllisesti lenkkeillä, mutta muutenkin on juokseminen pidetty vähäisenä, kun Riialla on ollut tapana tarttua kiinni joko remmiin tai housunlahkeisiin. Eikä oma kärsivällisyys ole riittänyt siihen, että aina pysähdytään odottelemaan, että riehumiskohtaus menee ohi. Olen ajatellut, että se menee ohi ajan kanssa ihan itsestäänkin.

Tänään lähdin Riian kanssa ihan tavalliselle lenkille, mutta siitä tulikin viileämmän sään innoittamana juoksulenkki. Ja itseasiassa aika pitkä sellainen, sillä Riia tuli mukana tosi kiltisti vetämättä, poukkoilematta ja riehumatta. Ravi on käsittääkseni koirille energiatehokkain ja vähiten lihaksia kuormittava askellaji ja varsinkin urheilukoirien olisi hyvä päästä säännöllisesti ravailemaan pitkiä aikoja jonnekin suht pehmeälle alustalle. Me harrastamme ja treenaamme Riian kanssa niin paljon, että on varmaan pakko alkaa perehtyä koirien lihashuoltoon ja kunnon kehittämiseen. Siitähän saankin erinomaisen juttusarjan tänne blogiinkin! Pitkäaikainen ravaaminen myös laskee koiran stressitasoa ja tekeehän juokseminen hyvää ihmisellekin. Suosittelen kokeilemaan!


Pari sanaa vielä varusteista: tänään oltiin liikkeellä ihan vain varustettuina perinteisin lenkkivarustein: valjaisiin ja normaaliin remmiin. Minä omistan kuitenkin hiihtovyön, johon koiran remmin saa kiinni ja kädet vapaiksi. Minulla on myös remmi, jonka saa vyöhön kiinni (eli nk. monitoimiremmi, jossa on lukot molemmissa päissä), mutta hyvä olisi omistaa vielä joko semmoinen remmi, joka joustaa kokonaan, tai sitten semmoinen joustojatke remmiin. Näin vältyttäisiin kovilta nykäyksiltä. Mutta kuten huomaatte, varsin hyvin pärjää ihan tavallisellakin remmillä! Nyt kokeilemaan juoksemista koiran kanssa!

ps. Asfaltti on kova ja rasittava alusta koiralle juosta. Vaikka tämä video (kuinka sattuukaan?) on kuvattu kohdasta, jossa juostiin asfaltilla, juoksimme pääasiassa kuitenkin asfaltoidun tien reunoilla menevällä hiekka/sorauralla. Sitä ja vaikkapa pururataa tai metsää suosittelen muillekin pääasialliseksi juoksualustaksi koiran kanssa.

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Lajivalinnan vaikeus

Meillä alkaa kausi olla loppusuoralla JATilla. Pian pitäisi alkaa miettiä jatkopaikan hakemista, jos siis agilityn parissa meinataan jatkaa. Kovasti haluttaisiin ja varmaan jatketaankin. Mutta tekisi mieli jatkaa myös rallyvalmennuksessa sekä tietenkin panostaa myös tokoon. Kaikkea ei kuitenkaan koirakaan jaksa treenailla eikä rahat riitä. Täytyy tehdä siis rankkoja päätöksiä siitä, mihin lajiin halutaan panostaa.


Olen jo ilmoittanut meidän rallyvalmennukseen, että en jatka valkkaryhmässä enää syyskuussa. Se harmittaa minua valtavasti, sillä valkkapaikassa menetän sekä mahdollisuuden Ellin mahtaviin neuvoihin että mahdollisuuden vapaakorttiin Haukkuvaarassa sekä tietenkin mahtavat treenikaverit. Haukkuvaarassa on mielettömän hyvät mahdollisuudet treenaamiseen ja se on hyvän välimatkan päässä meiltä kotoa, joten harmi on suuri. Onneksi Ellin koulutuksiin pystyy ostamaan irtotunteja ja Haukkuvaarassa järjestetään monesti ratatreenejä ja muita mahdollisia koulutuspäiviä, joten pääsen varmaan Ellin silmän alle vielä jatkossakin.

Agilityn pariin varmaan vielä jään ja siirryn niin ollen vakituisesti JATille treenaamaan. Olen kovasti nyt innostunut agilitystä ja Riia tietenkin kanssa. Se sopii tällä hetkellä sen keskittymisvaikeuksiselle luonteelle rallya paremmin, joten rallyhommia varmaan muutenkin vähennetään nyt jatkossa. Rally ei onneksi suosikkilajeihini ole ikinä kuulunut muutenkaan, harrastetaan sitä oikeastaan lähinnä sen takia, että perinteistä tokoa treenataan Jyväskylässä tosi heikosti. JATin uusi jaksohaku alkaa nyt maanantaina, joten pitää mennä selvittämään, mikä ryhmä olisi meille paras. JATin jaksomaksuun kuuluu onneksi myös hallin käyttöoikeus, joten pystytään sitten siellä treenaamaan agilityn lisäksi niin tokoa kuin rallyakin.


Kuten sanottu, tokon harrastaminen on Jyväskylässä tosi vähäistä ja heikkoa. Tokokoulutusta kilpatasolla tarjoaa oikeastaan vain Haukkuvaara täpötäysine valkkaryhmineen sekä koirakoulu Vimmattu.  Haluaisin tosissaan päästä korkaamaan kisauran tässäkin lajissa. Kävin viime viikonloppuna Laukaassa katsomassa SM-kisoja ja palo lajin pariin kasvoi vain. Tähän harrastukseen olen aina halunnut panostaa, mutta sääli, että tällä hetkellä pystyn treenaamaan sitä vain itsekseni. Saa vinkata, jos joku tietää esim. tulevia koulutuspäiviä, joihin voisi mennä!

Nyt on siis mietinnässä vielä se, että ostanko sittenkin syksylle vapaakortin haukkuvaaraan (44 e/kk, mikä on mielestäni ihan törkeän paljon...) vai panostanko sitten agilityyn ja ohjattuun ryhmään, joka on toki kertamaksuna paljon suurempi, mutta siinä saisi sitten käyttöoikeuden Jatin tiloihin taas puoleksi vuodeksi ja laadukasta opetusta agilityn parissa. Siellähän sitä tokoakin olisi sitten talvellakin hyvä treenata. Hitsi, olisipa täällä Jyväskylässä parempi koiraharrastustarjonta ja enemmän toko-opetusta!


keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kyllä siellä pienessä päässä jotain liikkuu

Tiedän kyllä, että koirat pystyvät oppimaan ja tietämään sen, milloin ollaan ajamassa treenipaikalle, mutta siitä huolimatta olen ihmeissäni, kuinka nopeasti sen oppiminen tapahtui. Ei vaadittu kuin muutama ajokerta säännöllisesti hallille, niin Riia oppi tietämään, minne ollaan menossa. Mehän treenaamme kahdella eri hallilla: Haukkuvaarassa ja JAT:illa (Jyväskylän Agility Team). Riia on kovin innoissaan molempiin paikkoihin pääsemisestä, mutta tänään, kun parin viikon jälkeen, suunnattiin nokka kohti Jattilaa, pääsi jo ihan haukahduskin ja kitinä alkoi oikeastaan siinä vaiheessa, kun käännyttiin keskustaan päin, minne ei koiran kanssa mennä muuten kuin silloin, kun ollaan matkalla Jattilaan. Koiran reaktioista huomaa siis hyvin myös sen, että se tietää, kummalle hallille ollaan menossa. Kitinä alkaa Haukkuvaaran mentäessä aina tietyssä kohdassa ja sama juttu Jattilaan mentäessä. Paitsi nyt tauon jälkeen reaktio siihen, että päästään Jattilaan, oli voimakkaampi ja aikaisempi kuin ennemmin.

On nää vaan viisaita otuksia. Mietin, että katteleeko se ikkunasta ulos ja sen perusteella päättelee, minne ollaan menossa vai päätteleeköhän se käännöksistä, pysähdyksistä ym.? Musta on kans hauska huomata se, kuinka innoissaan toinen aina lähtee treenaamaan ja kuinka se innostuu siitä, kun halli lähestyy. Toki tommonen haukkuminen varmaan on sitten rasittavaa, jos se alkaa sitä enemmän tekemään, mutta toistaiseksi se laittaa vaan hymyn kuskin korviin :)

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

DogArmor

Saimme Faunattaren kautta testattavaksemme DogArmor-pedin. Pedin tarkoituksena on nujertaa hyönteiset (mm. punkit) koiran iholta ja turkista. Vaikuttavana aineena DogArmorissa on permetiini. Permetiiniä käytetään hyvin yleisesti tuholaismyrkyissä ja se toimii hermojen solukalvoilla hidastaen natriumreaktiota. Nisäkkäät kestävät permetiiniä paljon paremmin kuin esimerkiksi hyönteiset ja kalat, joten ainetta sisältävää DogArmoria voi huoletta käyttää koirille. Kissoille pienikin määrä voi kuitenkin olla haitallista, joten tätä tuottetta ei saa käyttää kissataloudessa! DogArmorin tehon luvataan kestävän jopa 70 pesukertaa. 



DogArmor on ollut meillä käytössä nyt kesäkuun alusta lähtien ja Riia makoilee melko paljon siinä päällä. Menen itsekin usein, jos olen ollut jossain paikassa, missä punkkeja voi mahdollisesti olla, peiton päälle makoilemaan. Yhtäkään punkkia en ole havainnut minussa tai koirassa, tiedä sitten johtuuko DogArmorista vai mistä...

Tämä on siinä mielessä ollut vaikea testata, kun niitä punkkeja ei tosiaan ole näkynyt, mutta mielestäni tämän idea on kyllä ihan loistava. Ollaan nyt kesällä saatettu tehdä sillä lailla, että pakataan koira autoon ja mennään jonnekin kauemmas lenkille. DogArmorin voikin laittaa autohäkkiin valmiiksi odottelemaan, kun palaamme lenkiltä. Usein paikat, missä ollaan lenkkeilty, ovat olleet todellisia punkkiparatiiseja, mutta eipä ole punkkeja koirassa näkynyt, kun on lenkin päätteeksi päässyt makoilemaan joksikin aikaa tämän peiton päälle.


Riia on päässyt valitettavasti myös repimään peittoon pieniä reikiä (jostain syystä se tykkää tehdä sitä), joten peitto on siirretty täysin autohäkkiin kokoaikaisesti. Ei Riialle permetiinistä mitään oireita ole tullut, enkä usko, että se muutenkaan on kovin vakavaa, mutta se huono puoli tässä peitossa tosiaan on. Ei ehkä turvallisin vaihtoehto esimerkiksi pennuille ja tällaisille repimisvimmaisille koirille. 

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Koiran viretila

Tämän viikon rallyvalmennuksemme aiheena oli koiran oikeanlainen viretila suorituksen aikana. Meitä oli paikalla vain kaksi neljästä, joten saatiin tosi yksilöllisiä vinkkejä juuri meidän koirien tarpeisiin. Riian saa syttymään nopeasti, mutta sen viretila myös laskee yhtä nopeasti. Sen saa nousemaan leluilla ja omalla äänellään ja mutta se laskee heti, kun sitä pyytää tekemään jotain, joka ei ole niin kivaa, esim. seuraaminen.

Hyvät uutiset olivat kuitenkin juurikin ne, että Riian saa syttymään nopeasti, eikä se ole mikään viilipyttykoira, vaan sillä oikeasti riittää paukkuja. Se ei vaan osaa ylläpitää niitä. Meidän ongelmamme ei siis ole se, että koira kuumenisi liikaa, vaan se, että oikeaa viretilaa on vaikeaa pitää yllä, lähdimme harjoittelemaan viretilan tätä.

Leluilla Riian viretila nousee tosiaan nopeasti ylös. Jotta koira oppisi myös työskentelemään korkeassa viretilassa, täytyy viretila ennen suorituksen alkua nostaa ja liike täytyy myös päättyä siihen, että viretila on korkealla. Ennen tehtävänantoa nostatin Riiaa riehumalla sen kanssa lelulla, mutta en päästänyt puremaan leluun kiinni, ettei korkea vire purkaannu. Sitten nopeasti lelu piiloon ja käsky. Aloitimme harjoittelun ihan helpolla tempulla, eli sivulle menolla. Heti kun koira pääsi sivulle, annoin sille lelun ja päästin sen puremaan siihen kiinni. Aluksi sivulle siirtyminen ei oikein sujunut, sillä Riia ei ole tottunut tekemään sitä niin korkeassa vireessä. Se tuli tosi vinoon. Elli-valmentajamme kuitenkin lohdutti, että se on ihan normaalia alkuun ja koiran asento paranee siitä kyllä, kun se tottuu työskentelemään kovilla panoksilla.

Olen nyt pari kertaa käynyt tekemässä itsenäisestikin tällaisia viretilan ylläpitämisharjoituksia ja ne ovat sujuneet ihan hyvin. Riia on pystynyt pitämään oikeanlaista viretilaa yllä jopa muutaman askeleen seuraamisessa. Uskon, että tällainen viretilaharjoittelu parantaa meidän seuraamistakin kovasti. Nyt tekisi mieli taas vain treenata ja treenata. Sääli vain, että tällainen korkealla vireellä treenaaminen on koiralle tosi raskasta, eikä Riia varsinkaan lämpimällä säällä jaksa tehdä muutamaa toistoa enempää. Mutta onneksi se riittää edistymiseen, etenkin jos muistaa lopettaa ajoissa!


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Nutrolin-ravintoöljy

Kuten varmasti olette kuvista ja videoista huomanneet, Riian turkki ei ole perinteinen pitkä ja pörröinen, millainen mittelillä "pitäisi" olla ja mitä näyttelykehissä haetaan. Vaikka omaan silmään moni nykymitteli on aivan liian tuuheakarvainen pallo, niin ei kuitenkaan Riiankaan karvanpituus minun mielestäni ihan optimaalinen ole. 


Tässä kuvassa on Riian turkin tämänhetkinen tilanne.
Tässä Riian turkki ehkä parhaimmassa pituudessa, mitä se on ikinä ollut. Tämä lähentelee jo omaa ihannettani.
Tämä on mielestäni mittelille oikein sopiva turkin pituus ja tuuheus.

Mutta todellisuudessa näyttelykehissä parhaiten pärjäävien turkki on tätä luokkaa. Tämä alkaa olla mielestäni pihanvahdille turhan pitkä ja epäkäytännöllinen turkki. Kun kyseessä on kuitenkin todellakin maatilojen pihakoira, ei sohvankoriste.

Kuten sanottu, jonkin verran lisää turkkia saisi mielestäni Riialle tulla, mutta pahasti alkaa näyttää siltä, että se on tuommoinen erittäin lyhytkarvainen malli, sillä karvan pituus ei ole ainakaan parempaan suuntaan mennyt tuon 10 kk:n iässä koittaneen kukoistuksen kadottua. Päätin kuitenkin vielä tarttua viimeiseen oljenkorteen, minkä keksin, jotta saataisin Riialle vähän näyttävämpi turkki (ja ehkä sitä kautta voitaisiin oikeasti kuvitella pääsevämme vaikka niihin sertijahteihin useammin osaksi). Elikkä tänään kävin hakemassa pullon Nutrolinia. 


Luin käyttäjäkokemuksia tästä tuotteesta ja moni kehui, että koiran turkki on saanut käytön myötä lisää pituutta ja näyttävyyttä. Ajattelinkin nyt ottaa tämän ihan testikäyttöön ja raportoida kuvin ja sanallisin havainnoin sitä, miten turkki muuttuu vai muuttuuko käytön aikana. Aion käyttää tätä öljyä Jyväskylän KV-näyttelyyn (marraskuussa) saakka. Saa nähdä, tapahtuuko muutoksia!

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Tokoa: seuraaminen

Oltiin torstaina koirakoulu Vimmatun Reetan yksityistunnilla, jossa tarkoituksena oli katsoa meidän tokon alokasluokan liikkeet läpi. Totesimme, että Riia osaa kyllä kaikki liikkeet tosi hyvin, mutta seuraamiseen tarvitaan tiiviyttä. Riia kyllästyy seuraamisessa helposti ja alkaa jätättää. Ja kun se jätättää, niin se jätättää sitten kunnolla. Oikeaoppinen seuraaminenhan tapahtuu siten, että koira seuraa ihmisen vasemmalla puolella lapa jalkojen kohdalla. Seuraaminen lähtee ja päättyy perusasentoon.

Riia perusasennossa
Riialla ei ole ongelmia seuraamisen kanssa lähdössä, temponmuutoksissa tai pysähtymisessä, mutta sen ongelma on pitkät, suorat, seuraamispätkät. Tavoitteenani on saada meidän seuraaminen elokuun aikana siihen kuntoon, että päästäisiin syksyn tai viimeistään talven aikana kokeeseen. Aion treenata seuraamista siis käyttämällä lelupalkkaa, tekemällä paljon lyhyitä seuraamispätkiä, sekä paljon pätkiä, joissa tapahtuu koko ajan jotain. Tästä lähin seuraamisesta tulee palkkaa vain silloin, kun se onnistuu täydellisesti!

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Pujotteluharjoituksia

Ollaan Riian kanssa käyty harjoittelemassa ahkerasti pujottelua. Aloitettiin se ihan vain neljällä kepillä ja ohjureita käyttäen, jotta Riia saisi ideasta kiinni. Sitten aina vuorotellen poistettiin ohjureita ja lisättiin keppejä. Aina keppien lisäyksen jälkeen laitettiin ohjureita takaisin, että se saisi helpommin rytmistä kiinni, mutta aika nopeasti ne sai taas ottaa pois. Tänä aamuna lähdettiin jälleen treenaamaan pujottelua Haukkuvaaraan ja nyt onnistuu jo niin hyvin, että kaikki 12 keppiä ovat paikoillaan ja ohjureita on vain yksi lopussa, estmässä namialustalle oikaisua. Senkin olisi ehkä vielä voinut kokeilla ottaa pois, mutta koira oli selvästi jo niin väsynyt, että se jää sitten ensi kertaan. Tässä treenivideoita tältä päivältä!




Menimme hallille sillä ajatuksella, että harjoitellaan pääasiassa pujottelua. Tulin siihen lopputulokseen, että se toinen koira olisi kätevä jo ihan vain senkin takia, että toinen saisi ihan kunnolla pitää taukoa välillä. Riialle on tosi rankkaa treenata aksaa pitkään. Kuten näistäkin videoista näkyy, niin ollaan jo aika kauan keritty treenaamaan, vauhti on hiipunut ja koira on alkanut jo läähättää väsymyksestä. Välillä vein sen häkkiin lepäämään ja välillä treenattiin jotain muuta, mutta kyllä oli koiralle silti rankkaa treenata yksinään melkein tunnin.

Harjoiteltiin myös esteen toiselle puolelle kiertämistä ja Riia tajusi sen jo tosi hyvin. Saatiin myös tokon yksityistunnilta (tästä myöhemmin lisää) vikkejä seuraamisen parantamiseen ja harjoiteltiin sitäkin jonkin verran. On se vaan ihanaa, kun tuohon Haukkuvaaraan on niin helppo autolla huristella treenaamaan!

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Nyt. Oikeesti.













Mulla on vauvakuume. Lyökää mua vaikka halolla päähän, että tää loppuis!

Toivepostaus: 50 asiaa

Sain toiveen kirjoittaa 50 asiaa minusta tai Riiasta. Päädyin kirjoittamaan 50 faktaa Riiasta, minusta tai meidän tähänastisesta yhteiselosta. Tässä tulee 50 faktaa, joita ette tienneet!

1. Riia ei pentuna hajottanut mitään, mitä ei olisi saanut hajottaa.
2.  Mutta nyt se on kehittänyt itsellensä fetissin nauhoja kohtaan ja se pureskelee jok'ikisen nauhan, joka sen ulottuvilla on; kengännauhat, housujen vyötärönauhat, hupparin nyörit, talutushihnat...
3. Riia puhaltaa vesikuppiin ilmakuplia nenällään huvikseen.
4. Riia on syntynyt Kylmälän kylässä Kirkkonummella. Hauska fakta: ajoimme erään kaverini kanssa samana päivänä, parin tunnin erolla toisistamme Kylmälään, muutaman kilometrin päähän toisistamme katsomaan koiranpentuja. Me Riiaa ja he gööttiä.
5. Riian turkki ei mene takkuun, vaikka siihen ei koskettaisi muutamaan viikkoon. Pyrin kuitenkin kampaamaan sen kerran parissa viikossa läpikotaisin.
6. Riian matkapahoinvointi taltutettiin Adaptililla.
7. Aamuisin Riia saa J:ltä ruoan hänen herättyä. Minä vien Riian pissalle, kun minä herään, mutta sitä on tosi vaikea saada silloin enää hereille (20 min ruuan jälkeen).
8. Joka kerta, kun kuljemme Jyväskylän Paviljongin ohi, Riia yrittää päästä sinne sisälle (KV-koiranäyttely järjestettiin ja järjestetään siellä).
9. Riia syö pääasiassa Pure Naturalia tällä hetkellä.
10. Mutta joukkoon sekoitetaan aina myös märkäruokaa ja joskus (usein), jos ei olla jaksettu käydä Mustissa ja Mirrissä, ostetaan vain ruokakaupasta Hauhaun tölkkiruokaa tai makkaraa.
11. Ja se on mun mielestä ihan ok! :D


12. Riia rakastaa tokoa harrastuksistaan kaikista eniten.
13. Tokoliikkeistä tunnistusnouto ja ruutu ovat sen suosikkeja.
14. Jostain syystä Riia rakastaa bichoneita tai vastaavia valkoisia karvakasoja. Se haluaisi tervehtiä niitä kaikkia aina.
15. Riia on helposti alistuva. Jos joku koira vähänkin murahtaa sille, se heittäytyy nopeasti selälleen ja on aivan liikkumatta.
16. Mutta se lähestyy silti varauksettomasti aina kaikkia koiria.
17. Riialla on myös pakkomielle hajottaa leluja. Jos jostain pursuaa pumpulia, se takuulla kiskoo sen kaiken lelusta ulos.
18. Ylittäessämme suojatietä, Riia monesti pysähtyy juuri ennen suojatietä pissalle tai haistelemaan, siten, että minä olen jo ehtinyt astua suojatielle. Monesti huomaan seisovani keskellä tietä remminmitan päässä pääsemättä eteenpäin.
19. Riia pitää porkkanasta ja kurkusta ja saa palan jompaa kumpaa melkein joka ilta järsittäväksi.
20. Riia kuuntelee radio Iskelmää jäädessään yksin kotiin.
21. Ja minulla on radion päällelaittamisen jälkeen kauhea kiire pois kotoa, koska en siedä huonoa musiikkia.


22. Kun Riia matkustaa autossa, se matkustaa metallihäkissä takapenkillä.
23. Nykyään se uikutta joka kerta, kun tajuaa, että olemme matkalla hallille.
24. Se matkustaa monesti kuono kaltereiden välistä ulos pilkistäen.
25. Riia rakastaa keppejä ja se haluaisi usein tuoda niitä sisällekin.
26. Riia hajotti tänään meidän kalliit, lahjaksi saamamme untuvapeitot yksinollessaan. Jei.
27. Riia on hyvin kissamainen koira. Se kiipeilee, tasapainoilee ja käyttää etutassujaan monipuolisesti.
28. Riia muistuttaa hyvin paljon isäänsä naamasta ja rakenteeltaan. Äitiltä se on perinyt värin ja luonteen.
29. Riian pentusisaruksissa näen selkeästi kaksi eri tyyppiä: kaksi pennuista muistuttaa ulkonäöltään äitiä ja kolme isäänsä.
30. Riia oppii nopeasti ihmisten ja koirakavereiden nimet.


31. Riia on ollut viidesti mätsärissä, joista jokaisesta se on tuonut kotiin ruusukkeen ja 4/5 pokaalin.
32. Sijoitukset ovat olleet: pentujen pun 2., pentujen pun4, pentujen pun 1. (BIS3), pentujen pun 1 (BIS2), aikuisten SIN1 (BIS7).
33. Riia ei välitä kissoista millään lailla.
34. Riia osaa leikkiä pentujen kanssa todella hyvin.
35. Meillä on naapuruston koirajengi, jossa Riia on nuorimmasta päästä. Se pääsee juoksuttamaan aina vanhuksia.
36. Riia syö sekunnissa kaiken, minkä maasta löytää.
37. Agilitytreeneissä Riia väsyy todella nopeasti ainakin henkisesti.
38. Riia istuskelee paljon parvekkeella kurkkimassa pihan tapahtumia.
39. Se tietää, ettei saa haukkua, joten jotain ylitsepääsemättömän mielenkiintoista nähtyään, se luikkii sisälle jomman kumman syliin puhisemaan.
40. Riia vaanii imuria kulmien takana, vaikka tietää, ettei sen päälle saa hyökätä. 

41. Riia nukkuu yöt sängyn alla, eikä ole juuri ikinä käyttänyt omaa petiään.
42. Aamuisin, kun lähdemme töihin, Riialle annetaan viihdykkeeksi aktivointipallo.
43. Riia inhoaa valjaitaan ja juoksee karkuun, jos ne kaivetaan esiin.
44. Pitkät lenkit teen kuitenkin sen kanssa aina valjaissa, koska tällöin remmi sotkeutuu vähemmän koiran jalkoihin.
45. Riia haluaisi jahdata kaikkia maailman lapsia.
46. Ja tykkää käydä rannalla katselemassa sorsia.
47. Kun kaivoimme tuulettimen esiin kesän alussa, Riia järkyttyi siitä kovasti, kun se pyörii ja kääntyilee joka suuntaan. Luuli varmaan, että se on elävä.
48. En ole päättänyt haluanko Riialle pentuja ikinä.
49. Haluaisin siltä pennun, mutten haluaisi, että se joutuu synnyttämään :D 
50. Riia on täydellinen koira minulle <3

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Riian uusi temppuvideo





Moikka moi!



Tässä olisi pieni temppuvideo, jossa Riia esittelee joitain temppujaan. Sitten kun säät tästä kirkastuvat, niin pitää kyllä mennä pihalle kuvailemaan temppuja, sillä kuten varmasti huomaatte, videon laatu on aivan surkea johtuen varmaankin liian vähäisestä valosta. Alkuvideon kuvasin ilman kuvaajaa, ja kamera on huono pysymään itse pystyssä, joten sori pään puuttumisesta sekä koiralta että multa :D Loppuvideon kuvasikin J ja niin ollen kuvakulma muuttui suoraa ikkunaa vastapäätä. Huono idea!



Tässä ei ole läheskään koko Riian temppurepertuaari, mutta jotain esimakua tulevasta! Täytyy paremmilla säillä oikein ottaa asiakseen kuvata taidokas video!

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Toiveita?

Hei, nyt taas, jos jollakin on esittää postaustoiveita, niin ääni kuuluviin! <3