Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokinta. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Mistä teidän koiranruoka tulee?

Törmäsin jossain lehtiotsikkoon, jonka mukaan Suomessa aloitetaan taas koiran kuviaruuan valmistaminen sitten -olikohan nyt- 80-luvun. En löydä enää lehtijuttua mistään, mutta sen mukaan tosiaan Suomessa ei olla valmistettu vuosikymmeniin enää koiranruokaa ja nyt joku pohjalainen yhtiö oli aloittamassa koiranruuan tuotannon. En ole ajatellut koiranruuan tuotantoa ja alkuperämaata oikeastaan ollenkaan tämän lehtijutun lukemiseen asti. Toki kiinnitin huomiota, että esimerkiksi Canagan, jota syötettiin Riialle jossain vaiheessa, oli kanadalaista ja tämän hetkinen Devoted taas tulee Briteistä. Itse tykkään suosia aina kotimaista ensinnäkin jo sen takia, että Suomen taloustilanne on niin huono. Haluaisin ostaa työtä Suomeen. Koiranruokaan menee loppujen lopuksi aika paljon rahaa vuodessa. Riia syö yhtä kahden kilon säkkiä noin kuukauden tai vähän päälle. Devoted, Pure Natural, Canagan ja Brit Care, ruuat, joita ollaan eniten Riialle syötetty, maksavat noin 20 e/ 2 kg. Eli yhteensä vuodessa menee siis koiranruokaan noin 240 euroa ja siihen namit, luut ja märkäruuat päälle. Sillä summalla ei vielä Suomen taloutta pelasteta, mutta me ollaankin vasta yksi talous, yhdellä pienikokoisella koiralla. 

Kuvaaja: Reetta Aho


Jos Suomessa valmistettaisiin hyvälaatuista koiranruokaa, jossa on suomalaista lihaa, olen melko varma, että ostaisin sitä, vaikka se maksaisi vähän enemmänkin. Ulkomaalaisissa ruuissa minua alkoi häiritä nyt nimittäin myös se, että totta kai liha, mitä niissä on, on peräisin myös jostain muualta kuin Suomesta. Suomessakaan tuotantoeläimillä ei ole kovin inhimilliset eläimelliset olot, mutta tiedän kuitenkin, että monissa maissa asiat on vielä huonommin. Motivaationi ei ehkä riitä selvittämään vaikkapa Britannian tuotantoeläinten olosuhteita ja tällä tavalla selvittää, mistä maasta peräisin olevaa ruokaa olisi eettisintä ostaa ja siksi olisikin helpointa, jos voisi ostaa ruokaa, joka on ihan täältä Suomesta peräisin. 

Amerikassahan on tuotantoeläimiä tapana ennaltaehkäisevästi lääkitä esimerkiksi antibiootein ja liha todennäköisesti on myös geenimuunneltua. Nämä asiat häiritsevät itseäni tosi paljon, koska karsastan ylipäätään kaikkea epäluonnollista. Ja antibiooteistahan jää jäämät niihin eläimen lihoihinkin ja sitä kautta ne on myös meidän koirissa. Mitä haittaa tästä sitten on? No se, että koirasi elimistössä olevat bakteerit ovat saattaneet kehittää jo immuniteetin jollekin tietylle antibiootille. Ja jos sitä antibioottia joskus koiralle lääkärin toimesta määrätään mihin tahansa tarkoitukseen, se ei sitten näihin bakteereihin tepsikään. Niistä on tullut nk. superbakteereja. Olkoon vähän foliohattumeininkiä tai ei, niin kyllä minua ulkomaalaisissa lihoissa muutkin asiat häiritsee. Esimerkiksi julmat teurastustavat, jossa lehmät saattavat roikkua pitkiäkin aikoja joissain lihakoukuissa ennen kuin niiltä leikataan pää irti tai varsinkin Euroopan surullisen kuuluisat teuraskuljetukset, joissa täyteen ahdattu rekka kuljettaa useita vuorokausia elikoita teurastettavaksi suunnilleen ilman vettä ja ruokaa. Eläimiä on niin paljon, että siellä yhdeltä jos toiseltakin katkeaa jalka ja ne purevat toisiaan ahdistuksissaan. Ja jos kuskille tulee tauon paikka, jätetään elikot odottamaan autoon kuumaan auringonpaahteeseen tai purevaan pakkaseen.

Kuvaaja: Reetta Aho


Eli itseäni alkoi suoraan sanottuna ahdistamaan ruoka, jota koiralleni annan, kun en tiedä mistä se tulee ja millaisissa oloissa ruoka (liha) on kasvanut. Googlasin "suomalainen koiranruoka" ja googlehausta tuli esimerkiksi seuraavia merkkejä: Hauhau, Rokka ja Ryry's. Nopealla tutkiskelulla ei kuitenkaan selviä näiden ruokien lihojen alkuperämaata, mutta Hauhau-pussia itsekin joskus pyöritelleenä voin vaikka vannoa, että sitä ei ainakaan ole Suomessa tehty. Rokkakin on vain "suomalaisille koirille", eli ei ilmeisesti kuitenkaan "suomalaista ruokaa." Ryry's on jyväskyläläinen yritys, jonka kotisivuilla oli lupaavasti, että "suomalainen koiranruokapuoti", mutta jonka kuivamuonat ovat kuitenkin tuontiruokia. 

No, suomalaista ruokaa odotellessa. Tämä ruoka, josta lehtijuttu oli (sanokaa joku se yritys, jos vaan ootte jutun lukenut, en itse muista millään), ei kuitenkaan ihan täysin vakuuttanut minua. Ruoka sisältää kuulemma mm. kauraa ja perunaa, jotka ovat mielestäni koiranruuassa ihan turhia täyteaineita, varsinkin peruna, kun on niin huonosti sulavaa. Lisäksi ruoka tulee kuulemma myyntiin marketteihin, joka kuulostaa tosi epämääräiseltä - miksi ei lemmikkieläinliikkeisiin? Toki markettiruuissakin on niitä helmiä, esim. juuri se Hauhau, mutta kyllä minä silti uskon, että hyvälaatuisimmat ruuat löytyvät sieltä eläinkauppojen hyllyltä. Eli jos tekee suomalaista koiranruokaa, miksei tekisi heti kerralla hyvää ja laadukasta?

Kuvaaja: Reetta Aho



perjantai 9. joulukuuta 2016

Devoted - ensivaikutelma





Me saimme eilen postista Faunattarelta testiin uutta ruokaa, Devotedia. Otin mielissäni vastaan Faunattaren tarjoaman testimahdollisuuden, sillä kuten olen blogissa monesti kirjoittanut, meillä on Riian ruokinnan suhteen ongelmia. Tällä hetkellä olemme pitkään pitäytyneet Pure Naturalissa ja olemme olleet siihen suht tyytyväisiä: Riian silmien vuotaminen on vähentynyt eikä ilmavaivoja ole. Ruoka maistuu Riialle oikeastaan aika huonosti, mutta eipä sille mikään ruoka ole koskaan oikein kauhean hyvin maistunut, joten se ei ole merkin vika :D En jaksa enää nostaa kuppia pois, jossei se heti syö, koska sillä ei ole mitään vaikutusta siihen, syökö se innokkaasti vai ei. Jos kupin jättää lattialle, niin se kyllä jossain välissä sen syö, yleensä ennen seuraavaa ruokaa kuitenkin. Iltaruoka maistuu, koska sen seassa se saa Nutrolinin Iho ja turkkia, joka on ilmeisesti hyvää.

Riia kuitenkin yhä edelleen aika-ajoin oksentaa. Tätä on ehkä jonkin verran hillinnyt Pure Natural, mutta oksentaminen ei ole aivan täysin jäänyt pois. Syötämme sille säännöllisen epäsäännöllisesti Inupektiä, joka on siis koirille tällainen suoliston toimintaa ja ruuan sulatusta edistävä lisäravinne, jota saa ilman reseptiä apteekista. Ja niille lukijoille, jotka eivät tiedä, olemme siis käyneet tuosta oksentamisesta eläinlääkärillä, eikä Riiasta ole löytynyt mitään vikaa. Eläinlääkäri sanoi, että jos me halutaan, niin voitaisiin ottaa vielä allergiatestitkin, mutta hän ei itse nähnyt sen olevan kovinkaan tarpeellista, koska yleensä allergian oire ei ole oksentelu ja toisekseen, Riia ei oksenna kuitenkaan aina ruokaansa, joten jätimme sitten ne testit ottamatta. Eläinlääkärin mukaan Riialla todennäköisesti on vain herkkä vatsa.

Eli siis oksentaminen ei ole loppunut siihen Pure Naturaliin ihan täysin, joten on kiva testata jotain ihan uutta ruokamerkkiä. Ensivaikutelma Devotedistä oli tosi hyvä. Nappuloiden väri oli mielestäni tosi hyvä ja laadukkaan oloinen, Pure Naturalit tuntuvat mielestäni vähän heppoisilta ja ovat väriltään vähän vaaleampia. Devotedit haisivat aika voimakkaasti (lihalta) ja kädessä ne tuntuvat rasvaisilta, mikä on mielestäni laadukkaan ruuan merkki.

Riian ensimmäinen kosketus Devotediin tapahtui eilen iltaruualla, kun se sai sitä vähän Pure Naturalin seassa. Lopputulos:


Eli kaikki Pure Naturalit on jääneet kuppiin ja se noukki vain Devotedit sieltä (keltainen töhnä on sitten sitä Nutrolinia). Eli ilmeisesti ruoka on myös ihan hyvää. Aamulla oli sama juttu, se popsi kaikki Devoted-nappulat kupista ja jätti Naturalit. Tosin näin on kyllä aina, jos sillä kokeilee jotain uutta ruokaa, niin se maistuu vähän aikaa. Eli jäämme innoissamme seuraamaan, tasapainottavatko Devoted-nappulat Riian vatsan toimintaa, pysyvätkö ne sisällä ja maistuvatko ne tulevaisuudessakin paremmin, kuin Pure Natural. 

Loppuun vielä tuoteselosteet sekä Pure Naturalista että Devotedista:

Pure Natural: Kana (28 %), kananlihajauho (19 %), kaura, ohra, valkoinen riisi, taimen (4 %), lohi (3 %), kanaliemi, mineraalit, juurikasmassa, maissigluteeni, kananrasva, vitamiinit, pellavansiemen, merilevä, karpalo, nokkonen, mannanoligosakkaridit (530 mg/kg), frukto-oligosakkaridit (530 mg/kg), Yucca schidigera -uute (430 mg/kg), psylliuminsiemenkuori, beetakaroteeni

Devoted: 13 % tuore ankka, 13 % tuore taimen, 13 % kuivattu ankka, 13 % kuivattu silli, bataatti, peruna, 6 % ankan rasva, kikherne, herne, sinimailanen, linssi, 1,5% ankka kastike, 1,5 lohiöljy, mineraalit, vitamiinit, prebiootti MOS 2,500mg/kg), prebiootti FOS (2,500mg/kg), merilevä, glukosamiini (175mg/kg), metyylisulfonyylimetaani (175mg/kg), kondroitiinisulfaatti (125mg/kg), omena, porkkana, kamomilla, ginseng, minttu, karpalo, mustikka, mulperinmarja, appelsiini, pinaatti

Molemmat ruuat vaikuttavat mielestäni melko laadukkailta. Pure Naturalissa on vaan noita viljoja, joita ei sitten taas Devotedissä ole ollenkaan. Myöhemmin, kun Riia on syönyt Devotediä pidempään, teen siitä tarkemman postauksen. 

perjantai 5. helmikuuta 2016

Ja taas siitä syömisestä...

Aikaisemmin jo kirjoitin postauksen meidän ruokakriisistä. Kokeiltu on Purenaturalilta perusversiota ja grain freetä ja Canaganista kaikki maut. On kokeiltu Nordic by nature ja Robur. On ollut ilmavaivoja, ripulia ja vuotavaa silmää. Otin kokeiluun Britt Carea - siis sitä hypoallergeenista. Nyt on sitten kaikki oireet: MOLEMMAT silmät vuotaa, ilmavaivoja ja jopa sitä ripulia. Tänään kun oltiin menossa agiharkkoihin, niin kakka oli niin löysää, että se tarttui peppukarvoihin ja onnistui jotenkin sotkemaan selkäkarvatkin. Riia oli siis ihan paskassa kun päästiin harkkoihin...

Eli siis ei Britt Carea. Kun pääsin kotiin, aloin googletella vaihtoehtoja seuraavaksi ruuaksi. Mielessä on toki käynyt jo ajat sitten raakaruoka ja annan vielä yhdelle merkille mahdollisuuden, ennen kuin siirryn siihen: Nutro.

Nutrossa on tosi lyhyt ainesosaluettelo, joten se sopii monille allergisille ja herkkävatsaisille koirille. Ainakaan Lamb and Rice-maussa ei ole myöskään perunaa, eikä kanaa. Aloin nimittäin epäillä, että kana saattaa olla se, mikä Riian vatsan saa sekaisin.

Miksi en siirry suoraan raakaruokaan ja miksi muutenkin en mielelläni alkaisi syöttämään sitä?
Ensinnäkin, mielestäni koirien ruuansulatusjärjestelmä ja luonnollinen ruokavalio on melko kaukana susien ruokavaliosta. Koirat ovat jo tuhansia vuosia olleet kaikkiruokaisia roskien, haaskojen ja jätteiden syöjiä, jotka ovat löytäneet ruokansa ihmisten leiristä. Sudet tappavat eläimiä ja käyttävät niitä ravinnokseen. Koirien ruokavalio on monipuolisempi ja niille kelpaa viljat, hedelmät, kasvikset yms. Varmasti kelpaa susillekin, mutta niitä ei vain luonnosta saa samalla tavalla, joten niiden suolisto ei ole niihin sopeutunut, toisin kuin koiralla. Ja sehän on silkka fakta, että joidenkin koirien suolistot oikeasti tukkeutuvat barffaamisesta.

Canaganiin päädyttiin penturuoan jälkeen alunperin siksi, että halusin tarjota koiralle mahdollisimman luonnollista ruokaa. Mutta totesin, että se on Riialle liian vahvaa, koska se aiheuttaa ilmavaivoja ja löysää kakkaa. Siksi luulen, että myös pelkkä barf-ruokavalio olisi Riialle liian vahvaa ja aiheutaisi samanlaisia oireita kuin Canagan. Sen suolisto ei selvästikään sulata liian raskasta ruokaa.

Kolmas syy, miksi välttelen barffia on se, että minä en halua joutua jättämään koiran kaikkien ravintoarvojen saantia omien laskelmieni varaan. Minä en tiedä kuinka paljon koira tarvitsee ja mitä, enkä minä jaksa suoraan sanottuna perehtyä. Asiat tuntuvat liian vaikeilta. Olisi niin paljon helpompaa antaa ruokaa, jossa olisi kaikki valmiina.

Mutta pakkohan barffia on kokeilla, ellei Nutrokaan auta. Silloin on vaan pakko jaksaa perehtyä. Onhan mustilla ja mirrillä esimerkiksi niitä Maukas-sarjan ruokia, joissa on ilmeisesti kaikki tarvittavat ravintoaineet. Mutta en silti luota siihen ihan täysin. Onko todella niin, että koira sitten niillä eläisi? Voihan sitä kokeilla myös 50/50 mallia...

Testaamme nyt kuitenkin vielä Nutroa, katsotaan kuinka käy! Olen antanut Riialle nameina yleensä ihan vaan perus marketeissa myytäviä koirien herkkuja. Nekin pitäisi varmaan varmuuden vuoksi vaihtaa pois? Mitäs suosittelette?

Tämä siis ruokinnasta tältä erää, joku päivä tässä kirjoittelen tämän päivän agiharkoista. Taidetaan alkaa molemmat pikkuhiljaa syttyä sillekin lajille :D


keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Ruokakriisi



Kasvattajan luona Riia söi Nutron penturuokaa ja raakaruokaa. Me saimme mukaamme Nutrosäkin ja Musti ja Mirrin sponsoroiman Pure Natural-penturuokasäkin. Riia söi sitten meillä aluksi Nutroa ja koko ajan enenevissä määrin siinä joukossa myös Pure Naturalia ja joskus raakaruokaa. Ruoka lakkasi maistumasta jossain vaiheessa, kun se oli pelkkää Pure Naturalia, joten vahdoimme Canaganiin. Ja kyllä, tiedän, että koiraa ei saa opettaa nirsoksi, enkä tietenkään opettanutkaan. Niin kauan, kuin meillä Pure Naturalia oli, niin se oli se ruoka, mitä Riian piti syödä. Mutta ei se mielestäni oli kivaa, että kupissa saattaa olla ruoka vaikka kuinka kauan, ilman, että kasvava pentu syö sitä. Lisäksi toivoin, että ruoka olisi houkuttelevaa senkin vuoksi, että laitoimme kuivaruokaa aktivointilelujen sisään jättäessämme sen yksin kotiin. Eihän sitä ne lelut kiinnosta, jos siellä on pahaa ruokaa.


Canagan todellakin maistui! Ensin Free Chickeniä, sitten vaihdettiin Scottish Salmoniin. Lopulta kyllästyimme siihen, kuinka pahalta tuo koira haisi! Se piereskeli kaiken iltaa ja haisi todella pahalta. Menin jälleen Mustiin ja Mirriin kyselemään, mitä tehdä. 

Kauppias epäili, että peruna aiheuttaa Riialle ilmavaivoja ja ehdotti Canaganin sijasta Pure Naturalin Grain Free Salmonia, jossa on perunan sijaan bataattia. Piereskely loppui, mutta nirsous palasi. Joskus Riia saattoi käydä vilkaisemassa kuppia, mutta tuli sitten pois keittiöstä. Nostin kupin ylös, mutta sama juttu seuraavalla kerralla. Joskus ruoka maistui paremmin sellaisenaan, toisinaan sekoitimme raakaruokaa suosiolla joukkoon (Mustista ja Mirristä saatavaa Maukas-sarjaa), siis sen jälkeen, kun sille oli ruoka maistunut ihan sellaisenaankin, ei ikinä "siksi että se vaan söisi." Aktivointilelut eivät taaskaan kiinnostaneet, jos niissä oli Pure Naturalia.


Viime maanantaina kävimme taas Mustissa ja Mirrissä ja vaihdettiin saman sarjan Grain Free Lamb:iin. Tänään oli viimeinen päivä, kun Riia sai Salmonia. Se oli juuri syömässä, kun olin siirtämässä Lamb-versiota pussista säilytysastiaan. Pussista tippui papana lattialle ja Riia kääntyi katsomaan. Se huomasi pudonneen nappulan, ryntäsi paikalle ja nappasi sen suuhunsa. Mutta sitten sylkäisi sen pois. No niin... Eli meillä on nyt sitten kaksi kiloa vieläkin pahemmanmakuista ruokaa. Tuo sylkeminen oli nimittäin uutta.


Nyt en tiedä mitä tekisin! Palaisinko tämän säkin jälkeen Canaganiin, joka maistui niin hyvin ja ongelmattomasti, mutta sai Riian piereskelemään? Pure Naturalia en enää osta, mutta mikä olisi sitten vielä uusi vaihtoehto? Onko tämmöinen ruualla zumbailu kauhean järkevää? Muuten siirtyisin kokonaan raakaruualle, mutta se on mielestäni liian vaivalloista, koska pakkauskoot ovat isoja, koira on pieni, matkustelemme paljon ja sitä on hankala ottaa mukaan eikä raakaruokaa voi tunkea aktivointipalloon.

Eli siis olisiko mitään vinkkejä? Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta? Mitä ehdottaisitte? Onko joku ruoka, jota erityisesti suosittelisitte?