sunnuntai 29. toukokuuta 2016

RTK1!

Mittelspitzien rally-tokon mestaruuskisat Lempäälässä takana. Sää oli täydellisen pilvinen ja viileä, rata oli tosi mukava ja tuomarikin hauska. Tulos oli parempi, kuin uskalsin toivoakaan: 92/100 p.! Ja sehän tarkoittaa kolmatta hyväksyttyä tulosta ALO-luokasta sekä koulutustunnusta RTK1 ja niin ollen siirryttiin Riian kanssa avoimeen luokkaan!  Ei voisi olla tällä hetkellä paremmat fiilikset! Tulos ei riittänyt sijoitukseen kaikki alokasluokan koirakot huomioon otettaessa, mutta olimme alokasluokan kolmas mitteli! Eli takana varsin onnistunut päivä mittelien mestaruuskisoissa.


lauantai 28. toukokuuta 2016

Back in agility business

Me ollaan aloitettu Riian kanssa taas treenaamaan agilityä. Mulle iski vimma päästä takaisin agilitykentille ja varsinkin kehittymään siinä niin pitkälle, että pääsee itsekin oikein juoksemaan hiki otsalla! Tartuin heti toimeen ja lähdin metsästämään mahdollista paikkaa/seuraa, jossa jatkaa agilityharrastusta. Ja sitten saatiin kuin saatiinkin paikka Jyväskylän Agility Teamin jatkokurssi C:ltä. Olemme käyneet ryhmässä harjoittelemassa nyt kerran ja kipinä agilityyn syttyi heti paljon suurempana, kuin Haukkuvaaran alkeiskurssilla! Täällä jatkokurssilla Riia oikein loisti, kun pääsi spurttailemaan täysillä ja riehumaan lelujen kanssa!

Vaikka muut ovat harjoitelleet tässä ryhmässä jo puolen jakson ajan (eli kymmenen viikkoa), pääsimme hyvin mukaan ja olimme vieläpä erittäin tervetulleita, kun ryhmästä oli ilmeisesti pari koiraa pudonnut pois. Kaikki olivat ystävällisiä ja juttelivat minulle ja tietenkin kyselivät Riiasta. Kouluttajanamme toimiva Tiia-Riikka kehui Riiaa kovasti ja kehotti palkitsemaan lelulla. Tämä oli minulle uusi ja ihan tervetullut palkkaustapa, sillä Haukkuvaarassa alkeiskurssilla oli melkeinpä sääntönä, että palkattiin vain nameilla. Riialle lelupalkka varsinkin tässä lajissa sopii paremmin, sillä sen viretila pysyy näin paljon paremmin oikealla tasolla ja lelut on sille muutenkin vähintään namien arvoinen huippujuttu!

Tehtiin tietenkin paljon helpompia harjoituksia siellä kuin muut. Vain ihan lyhyttä radanpätkää, johon kuului kaksi hyppyä ja putki sekä aloitettiin harjoittelemaan puomilla kontaktia. Opettelin myös palkkaamaan Riiaa lelulla, sillä en ole sitä paljoa tehnyt. Se kun kuumenee siitä kuitenkin sille tasolle, että menee tokon ja rallyn tarpeisiin jo vähän yli, kun saattaa alkaa vaikka vapautuksessa repimään remmiä tai housun lahjetta. Oli kuitenkin ihanaa päästä treenaamaan jotain näin erilaista lajia! Vaikka en millään lailla olekaan kyllästynyt toko- tai rally-tokotreeneihin, niin tämä lajin vaihtaminen ihan toisellaiseen on kyllä erittäin tervetullutta vaihtelua varsinkin tähän saumaan, kun on ollut rally- ja tokotreenejä pitkän aikaa jo useamman kerran viikossa.

Omissa treeneissä Haukkuvaarassa.

Aamutreeneissä

Lauantaiaamun kunniaksi otettiin ja lähdettiin heti aamusta treenaamaan Haukkuvaaraan. Treenailtiin noin tunnin verran ja mukaan mahtui hyvää treeniä niin tokosta, agista kuin rallystakin. Loppuun vielä vähän tehtiin doboakin. J lähti meille mukaan ja saatiin kivoja kuvia ja videoitakin treeneistä.

Huomenna meillä onkin edessä reissu Lempäälään ja mittelimestaruuksiin. Lievästi sanottuna jännittää mitä siitä tulee, kun Riia on ollut viime aikoina niin keskittymiskyvytön treeneissä. Aika hyvin se tänään kyllä totteli, mutta ei sitä tiedä, mitä se huomenna keksii.










sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Teinikoiran paluu

En tiedä, mikä Riialla nyt on, mutta meidän treenit on viimeisen viikon-parin aikana mennyt kyllä ihan mönkään! Riian keskittyminen on ollut ihan nollassa ja se saattaa karata spurttailemaan omiaan tai nuuskutella rallykylttejä, vaikka hyvin tietää sen olevan kiellettyä. Ensi viikolla minun on pakko mennä useamman kerran kyllä tekemään lyhyitä treenejä Haukkuvaaraan, sillä sunnuntaina on mittelien rally-tokon mestaruuskisat! Ja Riialla on mahdollisuus saada ko. kisoista koulutustunnus, joten meidän täytyy todella tsempata!

Onneksi meillä on ollut nyt mun isän auto lainassa, joten pääsemme hurauttamaan sillä sunnuntaina Lempäälään, jossa kisat pidetään. Ja tietenkin tulevalla viikolla treenaamaan. Saa nähdä saanko tuota teinikoiraa kuriin. Toivottavasti tuommoinen kurittomuus todella on ohimenevää. Monet ovat sanoneet, että sille on varmaan juoksu tulossa, mutta saapa nähdä. Toivottavasti ei nyt ainakaan ennen rotumestiksiä tule!


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Tokassa rally-tokokokeessa

Käytiin Riian kanssa tänään Keski-Suomen kennelkerhon rally-tokokokeessa. J ei ollut kotona, joten menin sinne ihan itsekseni Riian kanssa. Koko aamun satoi vettä, mutta onneksi se taukosi siksi pariksi minuutiksi, kun itse oltiin radalla. Vaikka kastuttiinhan me kuitenkin. En tiedä miksi Riia oli niin pihalla, mutta se tosiaankin oli. Se radalla pari kertaa lähti haahuilemaan jonnekin, katseli kentän ulkopuolelle ja kuunteli sieltä kuuluvia ääniä ja jopa nuuski kylttejä/tötsiä. Jouduimme uusimaan pari kylttiä ja saimme niistä miinuspisteet. Lisäksi miinusta lähti vinosta perusasennosta (juuri sillä hetkellä kentän ulkopuolella joku rymäytti jonkun auton takaluukun tms. kiinni ja Riia menetti keskittymiskykynsä ja istui vinoon. Siihen mennessä olimme kuitenkin uusineet jo kaksi liikettä, joten ei ollut varaa ottaa enää tätä uudestaan) ja toinen kymppi lähti kontrollivirheestä, kun Riia kesken spiraalin paineli menemään niin kauas, kuin remmi antoi myöten. Radan jälkeen olin aivan varma, ettei saatu edes hyväksyttyä tulosta, kun meni niin surkeasti. Mutta saimme kuin saimmekin kahmittua kasaan 72 p. ja tuomari vieläpä kommentoi, että hyvä rata muuten, mutta koira otti vähän turhan paljon häiriötä.

Kun näin pisteemme, olin vielä siinäkin vaiheessa varma, ettei saatu hyväksyttyä tulosta. Muistin nimittäin, että hyväksytyn raja on 75 p. En ollut kuitenkaan varma, joten kaivoin kännykän esiin ja googlasin. Oi sitä riemua, kun tajusin, että oltiin kuin oltiinkin saatu hyväksytty tulos, vaikkakin ihan niukin naukin. Hyväksytyn raja on siis 70 p.


tiistai 10. toukokuuta 2016

Mitäs me puuhaillaan?

Tällä hetkellä meneillään on sekä tokon alokasluokan valmennus että rally-toko valmennus ja näiden valmennusten lisäksi vielä rally-tokokurssikin. Olemme menossa sunnuntaina kisaamaan rally-tokoa Keski-Suomen kennelkerhon järjestämiin rallykisoihin ja Riia on ilmoitettu myös kuun lopussa kisattaviin mittelspitzien rallytokomestaruuksiin.


Tokokokeeseen sen sijaan en ole uskaltanut Riiaa vielä ilmoittaa, sillä se ei todellakaan ole vielä suoritusvarma. Se tekee ja osaa kyllä, mutta sillä on viime aikoina ollut ihan liikaa sellaisia hetkiä, että se keksii jotain omaa. Esimerkiksi toissakertana meillä oli valmennuksessa ruutu rakennettuna kentälle. Riia karkasi heti tilaisuuden tullen ruutuun. Hyvähän se on, että se on innokas, mutta harmittaa tosi paljon, kun se keksii tuollaisia juttuja... Viime kerralla harjoittelimme paikkamakuuta ja odotimme lupaa käskyyn perusasennossa, kun Riia muisti noutokapulan, jonka olin jättänyt kentän laidalle ja ampaisi hakemaan sen. Eli siis malttia ja kärsivällisyyttä pitäisi kovasti kehittää. Sitä, että se jaksaa odottaa sitä tehtävää ennen kuin keksii mitään itse...


J ja Riia kävivät frisbee-tunnilla (joka oli siis oikeastaan kolme tuntia) ja heillä oli mennyt aivan mielettömän hyvin! J oppi uusia temppuja ja heittotekniikoita ja Riia oppi paremmin ottamaan kiekon kiinni. Oon niin ylpeä J:stä ja Riiasta. Ehkä joskus, jos tänne päin tulee kisojakin, he menevät kisaamaan :D J haaveilee kyllä myös erilaisista näytöksistä, joissa voisi Riian kanssa esiintyä! Ehkä ensi marraskuussa Jyväskylän kansainvälisessä koiranäyttelyssä... :D


keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Ja tässä ollaan taas...

Se on tullut takaisin. Ei vaan voi olla ajattelematta. Ajatukset harhailevat uudestaan ja uudestaan, monta kertaa päivässä samaan asiaan. Koneella ollessa sormet näppäilevät lähes päivittäin tietyt sivut auki. Onko tullut uusia? Onko tulossa uusia? Kuka, mitä, missä ja koska? Ajatukset raksuttavat. Olisihan se ihanaa...



Pentukuume. Tuo viheliäinen sairaus, joka aiheuttaa pakkomielteisiä ajatuksia. Niistä ei pääse, vaikka tietääkin, ettei todellakaan ole nyt aikaa pennulle. Olisiko tähän lääkitystä?

tiistai 3. toukokuuta 2016

Tampere KV

Tampere oli ja meni. Yokotai-kennelin koirilla olikin oikein hieno edustus näyttelyssä paikalla ja aivan mahtavin tuloksin selvittiin sieltä kotiinkin. Riia sai ERI:n ja pääsi siten mukaan juniorinarttujen kilpailuluokkaan sekä edustamaan kenneliään kasvattajaryhmään. Junioreissa ei kuitenkaan tullut sijoitusta, mutta Yokotai-kasvattajaryhmä oli kolmas ja sai kunniapalkinnon. Oikein hieno suoritus siis! Oli mahtavaa olla edustamassa Riian kanssa sitä joukkoa! Riian kanssa oli edustamassa siis sen äiti sekä veljekset, jotka ovat Riian kanssa samasta isästä.


Tampere KV oli kaikin puolin onnistunut reissu. Itse olin äärettömän tyytyväinen Riian suoritukseen (olin ajatellut, että kunhan se EH:n saa, että päästään edustamaan kasvattajaryhmään), mutta myös näyttelyssä oli mukava tunnelma niin mittelikehän laidalla, kuin muuallakin aina myyntikojuilta käännöspalveluun. Tuli tuhlattua vähän rahaakin, pääasiassa ruokaan ja herkkuihin, mutta ostimme myös uuden noutokapulan! Riian arvostelukin oli ihanan erilainen ja oli tosi mukava kuulla pilkuntarkkaa arviointia omasta koirasta. Arvostelu oli kuitenkin ruotsiksi, ja vaikka kävimme käännöspalvelussa, jäi osa arvostelusta vähän kysymysmerkeiksi, esim. "liikaa ilmaa hännässä", Riialla kun on niin tiukka häntäkierre kuin vain voi olla, tai "leveät ristiluut."


Loppuun kuitenkin arvostelu kokonaisuudessaan:
"Feminiininen narttu. Hieman suuret korvat. Suora edestä. Hyvä rintakehä. Hieman pitkä lanneosa. Hieman liikaa ilmaa hännässä. Leveät ristiluut. Hyvät lihakset. Hieman korkeat kintereet. Liikkeessä pirteä ja kevyt. Liikkeessä liirtää kintereestä."


Kolme ensimmäistä kuvaa (c) Eveliina Anttila

Riia ja Riian äiti Rilla (Yokotai Sweet Surprise). Kuva (c) Saija Tuomi