Treenifiiliksiä

Tämän viikon fiilikset agilitytreenien jälkeen ovat taas puhdasta kultaa. Sain huomata ensinnäkin sen, että Riia osaa lukea rataa ja ehkä jopa mun säälittäviä ohjausyrityksiä todella hyvin. Ainut ongelma meidän radoissa onkin enää se, että mä olen auttamattomasti liian hidas. Mä oon kyllä aina ollut hidas spurttaaja ja enemmänkin kestävyys- kuin nopeusjuoksija, mutta pitää ruveta nyt käymään vaikka runfitissä taas ja tietty hiittiin ja vastaaviin jumppiin pyrkiä lykkäämään itteensä useammin. Nää koirajutut vaan vähän rajottaa jumppiin ehtimistä, kun omien treenien lisäksi olen käynyt vetämässä sitä JunnuPoppia... Mutta kehittyyhän se kunto toki tossa  agilityssäkin, että ei sen puoleen. Ehkä mä vielä joku viikko huomaankin ehtiväni ajoissa sinne oikeeseen esteväliin ja vielä oikein päinkin.

Lisäksi Riia suoritti kaksi kuuden kepin sarjaa peräkkäin jo ihan hurjan nopeesti ja hyvällä tahdilla. Sen kroppaan alkaa selkeesti jäämään muistiin jo oikea rytmitys. Tällä kertaa meillä ei ollu edes ohjureita, joten mulla on hyvä usko siihen, että pian Riia vetää ne kaksitoista keppiä kuin vettä vain!

Ja kaiken huippu oli se, kun yksi meidän ryhmäläinen ehdotti treenien päätteeksi, että mennään joulukuun möllikisoihin joukkueena, siis MINÄ JA RIIA ja pari muuta koirakkoa. Meidän ohjaaja kannusti vieressä, että te kolme voisitte sinne ehdottomasti mennä. Vitsi miten siistiä, minä ja mun karvapallo ollaankin jo ihan möllikisatasoisia!!