sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuosi 2017 kootusti


Tammikuussa treenattiin paljon. Mulla oli aivan järjettömän paljon aikaa touhuta Riian kanssa, koska kirjoittelin vain gradua. Tehtiin joka päivä pitkiä lenkkejä ja käytiin paljon hallilla ja tapaamassa koirakavereita. Agilityn suhteen painiskelin rengasongelman ja kontakti-putkierottelun kanssa. Enää en edes muista tuollaisia ongelmia olleen! Tokoa treenattiin ja jännitettiin, oltaisiinko valmiita helmikuussa kokeeseen. 

Helmikuussa hommasin vapaaharjoitteluoikeuden läheiseen halliin ja sitä sitten hyödynnettiinkin lähes päivittäin. Helmikuussa pääsin myös tokon valmennusryhmään, joka oli keskiviikkoaamuisin. Se oli tosi tehokasta, sillä koirakoitakin oli vain kolme ja kaksi muuta kilpailivat jo avossa. Saatiin siis sieltä tosi hyviä vinkkejä. Agilityssä koin pieniä turhautumisen tunteita, kun kepit eivät vaan sujuneet, joten helmikuussa panostettiin tokoon. Helmikuun lopulla mentiin meidän ekaan tokokokeeseen ja selvittiin sieltä hengissä pistein 175/200, eli 1. palkinto. Sijoituttiin sillä alokasluokan neljänsiksi. 

Maaliskuussa osallistuin netissä koiratanssikurssille ja saatiin jonkunlainen koreografia kasaankin. Agilityssä tökki irtoaminen ja kepit edelleen. Aamutokoryhmässä oli kokeenomainen harjoitus ja Riia nappasi liikkeistä kaseja, ysejä ja kymppejä. Ja yhden nollan. Paikkamakuusta, jossa se kyllä pysyi, mutta se haukkui koko liikkeen ajan. Onneksi se ei ole tähän päivään mennessä tehnyt samaa enää!


Huhtikuussa meillä oli kahdet tokokokeet: ensimmäisistä saatiin 172 p. Muuten pelkkiä kymppejä, mutta yksi kasi, kokonaisvaikutelma 9 ja kaukothan me nollattiin. Mutta 1. palkinto silti. Toisissa kokeissa saavutettiin se kolmas 1. palkinto alo-luokasta pistein 182 ja tultiin alo-luokan toisiksi! Vatsanpohjaani edelleen kipristää, kun ajattelen sitä tunnetta, kun kaikessa rauhassa kokeen jälkeen nautiskelin kevätauringosta ja joku puolituttu tuli sanomaan: "onneksi olkoon, te tulitte toisiksi!" Olin käynyt katsomassa kyllä meidän pisteet ja tiesin siinä vaiheessa, että koulari tuli, mutta se, että oltiin alo-luokan toisia, kruunasi koko jutun. Tokosta saatu KP-ruusuke on ehdottomasti Riian ruusukkeista minulle tärkein. 

Toukokuussa Riian päälle hyökkäsi lenkillä kaksi irtokoiraa. Tai vain toinen kävi kiinni, toinen ei onneksi. Tilanteesta luojan kiitos selvittiin säikähdyksellä, mutta tapaus vaikutti Riiaan jonkin aikaa ja pelkäsin, että siitä jäisi traumat. Onneksi ei jäänyt suurempia. Tokoa treenattiin pihakentillä, agilityssä ei oltu enää missään treeniryhmässä mukana, mutta käytiin aina välillä vanhojen treenikavereiden kanssa treenailemassa. Innostus agilityyn oli nostamassa taas päätään. Menimme myös elämämme ensimmäistä kertaa möllikisoihin, joista käteen jäi kaksi hyllyä, mutta silti loistava fiilis ja toive siitä, että joskus voitaisiin startata virallisillakin radoilla.

Kesäkuussa muutettiin uudelle paikkakunnalle. Meillä oli näyttely, josta käteen jäi EH, mutta ihan kiva arvostelu. Aloitettiin tokoilu uudessa porukassa. Hommasin kotipihalle kepit ja alettiin todenteolla työstämään meidän keppiongelmaa. Pääsin agilityvalmennukseen, jossa päästiin työstämään keppejä ja erilaisia ohjauskuvioita lisää oikein pätevässä opetuksessa.


Heinäkuussa pääsin käymään aivan huippussa agilityvalmennusviikonlopussa Koiranasin Vilman opeissa. Saatiin ihan hirveästi lisää itseluottamusta sieltä lajin suhteen. Meidän oma agilityvalmennus jatkui edelleen ja lisäksi aloitin treeniryhmässä Lakkella. Heinäkuu oli siis todellinen agilitykuukausi, mutta kyllä me tokoiltiinkin viikoittain. Erityisen mahtavaa agilityn osalta oli päästä treenaamaan kunnon kokoisille kentille. Tokon suhteen koin vaihteeksi turhautumista. Avon liikkeet eivät tahtoneet sujua.

Elokuussa Riialla oli ensimmäinen kunnon juoksu. Sellainen, että se oikeasti vuosi sen verran, että sen huomasi. Elokuussa agilityssä alkoi olla pakka hyvin kasassa ja pystyttiin tekemään hyvin jo ykkösluokan tasoisia ratoja keppeineen ja keinuineen. Elokuusa käytiin myös näyttelyssä ja sieltä saavutettiin Riian toinen SA ikinä. Sertikin meni vain yhden koiran päästä ohi. Näyttelykärpänen iskikin silloin, mutta eipä se kantanut sitten loppuvuoteen asti. Näyttelyissä ei enää loppuvuonna käyty. Elokuussa aloin itse kouluttamaan agilityryhmää ja jatkettiin Riian kanssa saman kouluttajan kanssa. 

Syyskuussa käytiin toisissa möllikisoissa ja kerättiin sieltäkin parit hyllyt. Riialla paljastui olevan märkien putkien kammo, johtuen elokuisesta kaatumisesta märässä putkessa. Kävimme myös hyppytekniikkakoulutuksessa yhden viikonlopun aikana ja sieltä saatiin tosi hyvää palautetta. Riia mitattiin Sagin mittaustilaisuudessa mediksi. Toko sujui taas hyvin ja Riia kruunattiin meidän tokoporukan kympin tytöksi ja meidän viralliseksi pentujen häiriökoiraksi. 

Lokakuussa Riian kropassa kummitteli edelleen kaatuminen. Se oli melko pahasti jumissa ja hierojalla käytiin edelleen kuukauden välein. Kävimme One mind dogs-kouluttaja Elina Rönnholmin agilitykoulutuksessa ja sieltä päällimmäisenä on jäänyt mieleen rytmitys, ennakointi ja linjaukset. Olimme kolmansissa agilityn epiksissä ja saatiin viimein tulos: 5. Silti yksi hyllykin. Kokeilimme ekaa kertaa tokon avointa luokkaa ja alisuoriuduimme siellä railakkaasti: 168,5/320. Aivan järkyttävän huonoa tekemistä. 


Marraskuussa olisin halunnut startata virallisissa agilitykisoissa, mutta lisenssiasiat tulivat vastaan ja päädyin lykkäämään starttia tammikuuhun. Marraskuussa treenailtiin edelleen viikoittain agilityä ja kotona koiratanssia. Tokoa käytiin treenailemassa porukalla läheisessä sisätilassa, mutta siellä pystyy tilanpuutteen vuoksi lähinnä vain höntsäilemään. 

Joulukuussa käytiin Lagun hallissa Katja Valkin koulutuksessa ja voi vitsi! Sieltä jäi käteen vielä parempi itsetunto agilityn suhteen, sekä paljon eväitä tulevaisuutta ajatellen. Itsenäisyyspäivänä käytiin epiksissä ja Riia tuli möllimediluokan kolmanneksi. Joulukuussa me käytiin treenamassa lähinnä agilityä. Lisäksi doboiltiin kotona, hiihdettiin ja lenkkeiltiin mahtavassa talvisäässä! 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti