Itsenäisyyspäivää vietettiin epävirallisten agilitykilpailuiden merkeissä Lakken hallilla. Olin ilmoittautunut kahteen starttiin mölliradalle. Mielestäni se oli ihan hyvä päätös siinä mielessä, että meidän osuus oli aika nopeasti hoidettu ja päästiin viettämään itsenäisyyspäivää. Mutta uusinta sillä samalla radalla meni kyllä aivan pipariksi, eli siinä mielessä oli aivan turha. Ensimmäinen yrityshän meillä meni nimittäin tosi hyvin: tulos -18.03. Sillä tuloksella päästiin medi-luokan kolmansiksi. Toisella radalla pieleen meni sitten varmaan lähinnä omat, liian hätäiset ohjaukset. Saimme 10 virhepistettä, jotka taisivat molemmat tulla kielloista, kun en ohjannut kunnolla loppuun asti. Mutta pääasia on, että ekalta radalta tuli tulos!
Heti episten jälkeen seuraavana päivänä, eli torstaina, meillä oli omat treenit, joissa olikin teemana "tulos tai ulos", joka tarkoittaa sitä, että heti, kun radalla tulee virhe, joutuu poistumaan kentältä. Treenitapa on yllättävän tehokas, koska siinä joutuu miettimään, mikä meni pieleen ja mitä pitää tehdä seuraavalla kierroksella toisin, jotta pääsee pitemmälle. Erityisen hyvä mieli minulle tuli siitä, että koko meidän ryhmästä, me päästiin Riian kanssa kaikista pisimmälle. Rata oli kuitenkin sopivan haastava ja sisälsi mm. kepit kahteen kertaan, pimeitä putkikulmia, takaakiertoja ja hankalan (eli myös "laittoman" eli aksasääntöjen vastaisen) rengaskulman. Meidän ratasuoritukset kaatuivat joka kerta oikeastaan siihen, että joko hätäilin liian nopeasti seuraavalle esteelle (koira tuli kepeiltä pois) tai jäin toljottamaan sitä liian pitkäksi aikaa (takaakierrossa) enkä ehtinyt mukaan ohjaamaan jotain kriittistä kohtaa (keppien alku pitkän suoran putken jälkeen).
Riia on kyllä siinä mielessä minulle tosi hyvä pari, että se on tosi herkkä ohjauksille, mutta myös tasaisen varma suorittaja. Se tekee radalla juuri niin kuin pyydetään. Virheet johtuvat aina minusta. Ja niitä virheitähän on paljon, mutta koko ajan kehitytään. Ja sillä Riia onkin hyvä opettamaan, koska se reagoi ohjauksiin ja ohjaamattomuuteen niin hyvin. Ja sen kanssa pystyy kokeilemaan ja tekemään mitä vain ohjauskuvioita.
Viimeinen kappale kuvaa mua ja Viimaa niin hyvin! Kun itse oppis ohjaamaan... :D
VastaaPoistaOnnea kolmanneks sijoittumisesta! Hirveä hinku olis päästä jonnekin möllittelemään, saa nähdä. Ja tuo teidän viikkotreeni kuulostaa mielenkiintoiselta!
Niinpä, yleensähän se vika onkin juuri ohjaajassa. Koira tekee harvoin tahallaan väärin :D
VastaaPoistaKiitti onnitteluista. Kyllä teidänkin meno näyttää (esim. instassa) niin hyvältä, että pian varmasti olette jo mölleilemässä. Ja siitä sitten kisaradoilla! Suosittelen ehdottamaan omalle valkulle tuollaista viikkotreeniä. Meidän valkku vielä kehotti joka kierroksella sanomaan sen ääneen, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Siinä joutui tosissaan työstämään sitä omaa suoritusta ajatuksen tasolla.
Erika