Ihmeitä tekee tuon SA:n saaminen. Sehän tarkoittaa sitä, että tuomarin mielestä Riia oli sertifikaatin arvoinen. Sertin saaminen olikin eilen lähimpänä, mitä se on ikinä meillä ollut: sertin ja Riian väliin jäi vain kaksi koiraa. Jos mitteleitä olisi ollut vähemmän, olisimme me voineet saada sen sertin.
 |
| Riian toiset mätsärit ikinä, syksyllä 2015. |
Ilmoitin Riian tuonne eilisiin näyttelyihin vain huvin vuoksi ja koska kaveritkin olivat menossa. Aika lähellä oli, etten edes ilmoittanut. Olin jo ehtinyt päättää, että Riian kanssa tullaan käymään näyttelyissä vain erittäin satunnaisesti. Kolmen EH:n putki oli lannistanut sen verran, että tuntui turhalta maksaa kalliita näyttelymaksuja jos käteen jää vain EH. Eilen kuitenkin tuli huomattua, että Riialla todella voi olla mahdollisuus saada joskus serti. Miksei useampiakin. Väistämättä toive saada siitä jonain päivänä myös muotovalio, syttyi uudelleen. Mitteleitä pyörii näyttelyissä yleensä aika paljon, joten onhan se selvää, että niitä pitäisi kiertää enemmän, jotta niitä sertejä voisi joskus saada. Kaksi kertaa sen saaminen on ollut jo lähellä, joten se on ehkä tarkemmin ajateltuna aika hyvä saldo. Kaksi kertaa kuudesta (virallisesta)näyttelykäynnistä. Ja olihan Riia pentuna myös ROP-pentu, joten ehkä siinä sittenkin on potentiaalia.
 |
| Riia ROP-pentu Jyväskylässä lokakuussa 2015. |
Sertin saaminen on niin paljon myös tuuri peliä: minkälaisia muut osallistuneet koirat ovat tasoltaan ja onko niillä jo muotovalion arvo. Lisäksi, jos koiria sattuukin olemaan ilmoitettuna tavallista vähemmän, on tietenkin mahdollisuus sertin saamiseen paljon suurempi, kunhan vaan ansaitsee ensin sen SA:n.
 |
| Riia mätsärissä BIS 7 kesällä 2016. |
Tälle vuodelle on harmillisesti enää aika vähän näyttelyitä tulossa. Riia on nyt tosi hyvässä turkissa, joten olisi mukavaa, jos sen voisi viedä mahdollisimman pian jonnekin. Vaikka turkin pysyminen on kyllä ihan arpapeliä. Sillähän tosiaan on nuo juoksut nyt ja nartut yleensä pudottavat karvat juoksujen jälkeen. Ja takaisin kasvamisessa voikin sitten taas kestää. Seinäjoen KV-näyttelyssä lokakuussa olen luvannut jo esittää ystäväni schapendoesin, enkä viitsisi ottaa sitä riskiä, että mittelien ja schapejen kehä osuisi päällekäin. Minun tuurillani ne varmasti menisivät ja Merri-schape on näyttelyyn jo ilmoitettu ja koska olen omistajalle sen luvannut esittää, niin ehkä en ota riskiä. Tai sitten yritän suostutella Riialle jonkun varaesittäjän.
Mutta ehkä nyt, kun ei välttämättä ole rahat enää niin tiukalla, kuin opiskeluaikana, niin voisi ottaa asiakseen kokeilla onneaan ahkerammin näyttelyissäkin. Eihän sitä tiedä, jos tähdet hyvinkin pian osuisivat meidänkin osalta kohdalleen ja meille napsahtaisi vaikka se serti. Tai edes varaserti.
Riian kanssa tuli ehkä totuttua mätsäreissä vähän turhan helppoon menestykseen, joten lannistuin liian helpolla näyttelyiden suhteen. Eilinen näyttelyreissu osoitti todella, että meillä on mahdollisuuksia noissa missikisoissakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti