Tänä kesänä yhtäkkiä olen kiinnittänyt huomiota asiaan, jonka olen ajatellut olleen jo aivan menneen talven lumia: fyysiseen rangaistukseen koirien koulutuksessa. Valitettavasti olen törmännyt tähän tosi monta kertaa tämän kesän aikana ja sattumalta tapaukset ovat aina liittyneet pk-harrastajiin ja pk-rotuihin. Itse en kannata fyysistä kurittamista ollenkaan. En tarkoita tällä nyt sitä, etten ikinä esimerkiksi nykäisisi hihnasta saadakseni koirani huomion tai nostaisi sen nenää maasta fyysisesti käsin, kun se haistelee kentällä, mutta näkemäni tapaukset ovat vain olleet jotain paljon enemmän: koiraa on nyitty hihnasta toistuvasti, napakasti ja/tai kipua tuottavasti, panta on asetettu kaulalle siten, että se on suoraa henkitorven päällä ja olenpa joutunut todistamaan kerran jopa koiran suoranaista läimäyttämistä. Näillä ihmisillä on aina ollut hihnan toisessa päässä perinteinen pk-koira: sakemanni, belgi tai holsku.
Riiaa ei fyysisesti kurittamalla saisi tekemään mitään, vaan päinvastoin se lamaantuisi aivan totaalisesti, se on varmaa. Sille äänenkin korottaminen on jo liikaa. Jopa pelkästä huokailusta se ottaa nokkiinsa. Toki se on fyysiseltä kooltaankin niin pieni, ettei sitä ole ikinä tarvetta vaikkapa repiä hihnasta suurin elein. Mutta onko mitään koiraa? Seurasin Instagramissa erästä IPO-harrastajaa, jolla on todella taitavia koiria. Eräässä seuruuvideossa koira oli pitkässä liinassa ja ohjaaja tasaisin väliajoin nykäisi koiraa liinasta terävästi. En nähnyt mitään syytä sille, miksi hän teki näin, mutta ehkä saadakseen ryhtiä seuraamiseen? Tämä on ilmeisesti ihan yleinen "koirankorjaus"menetelmä pk-puolella. Lopetin tämän kyseisen henkilön seuraamisen Instagramissa siihen. Miksi joku edes haluaa ladata sinne videota, jossa nykii koiraansa remmistä?
Onko saksanpaimenkoira ja malinois sellaisia koiria, jotka tarvitsevat kovempia otteita pysyäkseen hallinnassa? Millaistahan on olla pk-tottistreeneissä mukana? Laitetaanko siellä ohjaajat nykimään, läpsimään ja pakottamaan koiriaan? Minun ymmärrykseeni ei mene esimerkiksi noutokapulan opettaminen pakolla, mikä on ilmeisesti yleistä pk-harrastuksissa. Minä olen vähän järkyttynyt siitä, että tällaista vielä nykypäivänäkin tapahtuu ja että se näyttää olevan ihan hyväksyttävää tietyissä piireissä. Minä olen tosi herkkä ja pehmeä ohjaaja, enkä voisi ikinä satuttaa koiriani, joten tästä syystä tuntuu, ettei esimerkiksi sakemannit ja belgit ehkä tule olemaan minun juttuni, vaikka niitä kovasti ihailen ja niistä usein haaveilenkin. Minun käteeni taitaa sopia paremmin pehmeämpi koira. Pakko kuitenkin ennen pk-maailmaan astumista koittaa kasvaa ihmisenä sen verran, että uskallan todella pitää pääni ja vaikka poistua paikalta, jos joku ehdottaa, että otapa tuosta liina ja ala nykiä koiraasi tiiviinpään seuraamiseen. Minä tiedän, että tiiviin seuraamisen ja vaikkapa hyvän noudon saa aikaan ilman pakotteita ja pakottamista, joten miksi niitä pitää käyttää? Miksi kukaan haluaa pakottaa koiraa, kun se vain rikkoo koirasi suhdetta sinuun? Vai onko ne niin pahoja oikeasti, kuin mitä minä luulen? Olenko minä vain liian herkkä itse? Tarvitseeko kova koira pakotteita ja onko haaveeni pk-lajeista aivan turhia, jos en ole valmis käyttämään fyysisiä pakotteita?
Kertokaa millaisia kokemuksia ja näkemyksiä teillä on pakotteista ja rangaistuksista koirien koulutuksessa!
Mulla on ihan samoja aatteita. Oon tullut siihen tulokseen että pk koirat (just ne sakemannit ja malikat pääasiassa) on niin kovia, ja niin korkeaviettisiä että niitä ei "haittaa" että niitä riuhdotaan ja reuhdotaan miten sattuu. Ne vaan tekee ja tekee ja tekee koska se vietti on niin kova, ihan sama mitä siellä narun toisessa päässä tapahtuu. Ja se miellyttämisenhalu on niin kova.
VastaaPoistaMikään noista mainitsemistani "syistä" ei ole hyväksyttävää. Omia koiriani (ja suurinta osaa roduista) ei todellakaan voisi käsitellä noin saamatta tuhoa aikaan koirassa ja koiran ja ohjaajan suhteessa. Valitettavasti mua nuorena opastettiin toimimaan juuri noin, itsepäisen ja murrosikäisen lagoton kanssa. Lopputuloksena oli koira joka heittäytyi selälleen ja näykki mua jos tulin ärsyyntyneenä sen lähelle. Edelleen jos vaikutan vihaiselta, se alistuu koska se pelkää että mie reuhdon sitä. Nykyisin tilanteista päästään jo pois sillä että istun koiran viereen ja rauhoitutaan yhdessä, ja kerron ettei ole mitään hätää.
Ei musta haave pk-koirasta ole turha. Minä en ottaisi malikkaa tai sakemannia juuri siitä syystä että juuri näiden kysesisten rotujen keskuudessa koiran kouluttaminen tuntuu jumahtaneen jonnekkin kauas menneisyyteen. Tunnen pk lagottoja, ja tiedän mudeja yms, ei niitä kukaan riuhdo tai revi. En usko että esimerkiksi pk bortsuja koulutetaan samoin kuin nnäitä "oikeita pk-rotuja".
Joten sanoisin ettei pk-haave ole turha, mutta kannattaa katsoa millaisen rodun siihen hommaan ottaa, ja hakeutua sellaiseen oman tyyliseen porukkaan treenaamaan.
Niinpä, noin se muuten varmaan onkin. Saket ja malit kestää tuota kovaa käsittelyä, koska ne ovat niin korkeaviettisiä. Niitä voi olla jopa "pakko" hillitä kovemmilla otteilla, ei niihin välttämättä saa järkeä ja malttia vain hyssyttelemällä. Siksi minusta tuntuu vähän tekopyhältä tästä asiasta edes puhua: koiranihan on mitteli, hyvä minun on sanoa, että koiralle saa opetettua mitä vain positiivisin keinoin. Eihän minun koirani "käy kuumana" ikinä, louskuta kiihkoksissaan tai käy kehenkään kiinni (paitsi joskus minuun itseeni aksakentällä, kun turhautuu huonoon ohjaamiseeni, mutta Riia painaa silti vain 6,5 kg. Ei se ole mitenkään verrattavissa sakemannin ((30 kg)) kiihkoon...) Varmastikaan kaikkia ko. rotujen edustajia ei voi niputtaa samaan "koulutettava fyysisesti kurittamalla" -pinkkaan, mutta voi olla aivan tosiasia, että jotkut rotujen edustajat vain ovat niin kovia, kiihkeitä ja korkeaviettisiä, että sitä on pakko hillitä fyysisin keinoin.
VastaaPoistaSanasi lohduttivat kovasti. Onneksi on muitakin, jotka ajattelevat, että koiraa ei ole pakko kurittaa ja pk-lajeissa voi pärjätä, vaikka onkin itse vannoutunut nakkien ja lihapullien sekä naksuttimen kannattaja. Ja niinhän se on, että sellainen koira kuin ohjaaja ja että täytyy pyrkiä löytämään itselleen sellainen treeniporukka, joka jakaa samanlaisen ajatusmaailman. Uskon, että jos itse harrastaisi jollakin ei niin perinteisellä pk-koiralla, kuten juuri bortsulla, tai tämänhetkisellä haavekoirallani, issikalla, ei rodun piireissä todennäköisesti törmäisi juurikaan pakotteiden ja fyysisten rangaistusten käyttöön. Päinvastoin, kuin ehkä sakupiireissä.
Erika
Mie en usko että mitään koiraa on "pakko" kouluttaa fyysisillä pakotteilla. Ne vaan tuntuu olevan helpoin ja nopein tapa päästä tulokseen, ja sitä toista puolta ei nähdä kun se koira kestää sen vaikkei se oikein olekaan. Tuntuu että siihen lopputulokseen pääsemiseen on niin kova kiire, että on helpompi riuhtoa ja huutaa kun opettaa koiralle käytöksiä oikeassa mielentilassa.
PoistaNiinpä, monesti voimalla kompensoidaan puuttuvaa koulutustaitoa. Olen itsekin sitä mieltä, että koiralle voi opettaa mitä vaan ehdollistamisen ja vastaehdollistamisen kautta. Se vie aikaa ja toistoja, mutta jotenkin tuntuu, ettei ne fyysisetkään keinot loppujen lopuksi kovin tehokkaita ole, kun samat ihmiset on aina huiskimassa, nykimässä ja lätkimässä niitä koiriaan. Ja itse en ainakaan toivo sitä, että koirani pelkää minua.
VastaaPoistaErika
Kyllä nykyään palveluskoirapuolellakin ollaan menossa koko ajan enemmän koirien positiivisen kouluttamisen suuntaan, myös niiden belgianpaimenkoirien ja saksanpaimenkoirien kanssa. Ei mikään rotu ole niin vahva tai vietikäs, että sen tottelevaisuuskoulutuksessa väkivaltaa tarvitsisi, ja se tottiksenkin vietikkyys on opetettu juttu, ei ne malit ja sakemannitkaan automaattisesti tottista korkealla vietillä tee.
VastaaPoistaSinänsä joka ikisessä koirankoulutuksessa käytetään pakotteita ja rankaisuja, rankaisemistahan se on sekin, ettei vaikka koiralle namipalaa anna, ja pakottamista se, että pitää koiran hihnassa ja se ei pääse minne haluaa. Fyysinen väkivalta on sitten oma juttunsa, se ei tietenkään ole hyväksyttävää. Ei kukaan tottiskentällä pakota läpsinään tai nykimään omaa koiraa, treeniseuransa voi aina valita, niin minäkin olen tehnyt, eikä kannata käydä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa treenityylit tai henkilökemiat eivät riittävästi kohtaa.
Nouto opetetaan pk-puolella usein leikin ja saalistamisen kautta, koska siten suoritukseen saadaan paremmin vauhtia ja näyttävyyttä. Kapulan rauhallista pitoa toki joutuu joidenkin koirien kanssa opettelemaan erikseen.
Kiitos taas hyvistä pointeistasi. Erittäin kiva kuulla, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Minullahan käytännön kokemusta pk-puolelta (edes katsojan tasolla) on lähes nolla ollut tähän kesään saakka. Tänä kesänä olen päässyt jonkin verran seuraamaan pk-koirien treenaamista ja niiden kokemusten ja havaintojen perusteella tämä teksti on kirjoitettu. Eli minun kokemukseni mukaan pk-puolella jyllää aivan selkeästi vielä pakottaminen ja pakotteet, kun muissa lajeissa (joita minä olen harrastanut) niitä ei käytetä juuri ollenkaan.
PoistaPakko vielä sanoa tuosta kohdasta: "Sinänsä joka ikisessä koirankoulutuksessa käytetään pakotteita ja rankaisuja, rankaisemistahan se on sekin, ettei vaikka koiralle namipalaa anna, ja pakottamista se, että pitää koiran hihnassa ja se ei pääse minne haluaa."
Pakotteet ja rangaistukset ovat joko aktiivisia tai passiivisia ja omassa tekstissäni puhuin nimenomaan aktiivisista. Passiivisia rangaistuksia/pakotteitahan toki käytetään kaikessa koirankoulutuksessa ja se on mielestäni erittäin ok. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin aktiivinen koiran rankaiseminen tai pakottaminen. Passiivisilla rankaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi juuri tuota, että koiralta suljetaan pois palkkion saamisen mahdollisuus (nami pois, tai estetään koiran haluama, ihmisen mielestä epätoivotun toiminnon tekeminen hihnasta kiinni pitämällä) eikä se riko koiraa tai koiran suhdetta kouluttajaansa. Koiralle tarjotaan vain tavallaan tietyt mahdollisuudet mitä se voi tehdä ja suljetaan epätoivotut pois. Se on todellakin eri asia, kuin vaikkapa koiran niskavilloista kiinni nappaaminen.
Niskavilloista kiinni nappaaminen = aktiivista rankaisemista.
PoistaSillä mainitsin tuon, että kaikessa toiminnassahan jonkinlaisia pakotteita käytetään, koska joskus tapaa ihmisiä/lukee ihmisistä, jotka ovat kaikkia pakotteita vastaan ja kaiken pitäisi mennä aina positiivisesti, eivätkä huomaa, että käyttävät pakotteita niitä itsekin, koska mieltävät ne vain tietynlaisiksi, usein fyysisiksi rankaisuiksi.
PoistaPakko kommentoida käyttölinjaisen saksanpaimenkoiran omistajana. Kovia fyysisiä otteita ei ole ollut käytössä ja koiran kanssa treenit sujuu ja oppimista tapahtuu. Ei nämä mitään tiukkaa/kovaa käsittelyä tarvitse. mutta samoja havaintoja kentillä tehnyt.
VastaaPoista