torstai 5. tammikuuta 2017

Uutena vuonna

Me ollaan palattu takaisin Suomeen, saatu Riia haettua hoidosta ja koko porukalla selvitty Jyväskylään. Ei voi olla muuta kuin kiitollinen siitä, että mulla on niin hyvä ja ihana ystäväpariskunta, joka ottaa Riian mielellään hoitoon, kun lähdetään reissuun ja joiden koira on Riialle tärkeä ja läheinen ystävä.

Etukäteen vähän jännitti jättää Riia reissumme ajaksi, sillä uusi vuosihan oli siinä kivasti keskellä matkaviikkoa. Riialla oli takana ennen tätä vuotta vain yksi uuden vuoden aatto, joten ei tietenkään voinut varmaksi sanoa, miten se raketteihin suhtautuisi. Varsinkin pelotti se, kun hoitopaikan oma koira pelkää raketteja, että kuinka Riia reagoi toisen pelkoon ja onko siitä ihan kauheasti vaivaa ja harmia näille meidän ystäville, jos kaksi koiraa on ihan paniikissa.

Hoitopaikka sijaitsee Tampereella ja valitettavasti joku oli päättänyt jo edellisenä päivänä, kuin oli sallittua, aloittaa uuden vuoden juhlinnat. Ystäväni oli ollut koirien kanssa ihan normaalisti lenkillä, kun yhtäkkiä ihan lähellä oli räjähtäny. Luotan ystävääni ja hänen huolenpitoonsa ihan sataprosenttisesti ja hän ei varmasti olisi niin ajattelematon, että veisi koirat pahimman paukkeeseen ulos, vaikka koira ei pelkäisikään, mutta tämmöisiltä tapauksilta ei vaan voi välttyä. Joku ampui raketteja liian aikasin. Tosi ajattelematonta ja inhottavaa toisia ihmisiä kohtaan. Mutta onneksi onneksi ONNEKSI Riia ei ollut kuulemma välittänyt paukkeesta mitään. He olivat totta kai menneet heti sisälle siitä huolimatta, mutta kun ystäväni laittoi tapauksesta viestin minulle Amerikkaan, sain huokaista helpostuksesta: Riia ei taida pelätä raketteja eikä välitä, vaikka toinen koira panikoituu vieressä, ehkä uuden vuoden aattokin menee sitten hyvin!

Riia on ihan huikea koira luonteensa puolesta, ei voi muuta sanoa. Kun haimme sen hoitopaikasta eilen, saimme kuulla, kuinka helppo ja mukava koira se (edelleen) on. Ystäväni oli lähtenyt omien vanhempiensa luo maalle uuden vuoden aattona koirien kanssa ja Riiallakin oli mennyt ventovieraassa paikassa vieraiden ihmisten keskellä tosi hienosti. Pelkäsin etukäteen vähän sitä, miten se reagoi tuohon kyläilyreissuun, mutta se ei ollut kuulemma ollut moksiskaan! Uuden vuoden aatto oli mennyt Riian osalta hyvin, se ei ollut välittänyt raketeista pätkääkään, käynyt pihalla tarpeillaan kaikessa rauhassa, vaikka pauketta kai oli vähän kuulunutkin ja sitten lopulta mennyt nukkumaan ystäväni sängylle kaikessa rauhassa!

Kyläpaikassa oli myös kissa ja itse pelkäsin etukäteen, kuinka Riia siihen suhtautuu. Itse vähän pelkään kissoja, koska ne voivat mielestäni tehdä yhtäkkiä ihan mitä vaan turhia ilmoittelematta ja pelkäsin, mitä tämä kissa tekee Riialle. Riia oli kuitenkin kuulemma heti kissan nähtyään kääntynyt pois eikä ollut välittänyt edes haistella sitä. Kerran se oli tullut katsomaan, kun koirakaveri oli leikkinyt kissan kanssa, mutta ei ollut itse halunnut tehdä kissan kanssa sen kummempaa tuttavuutta. Eikä kissa kai sen kanssa. Senkin puolesta siis rauha maassa ja luottavainen olo Riiaan, se ei kissoista välitä!

Riia oli ollut koko viikon leikkisä ja reipas. Se oli tosi iloinen tietenkin, kun me tultiin hakemaan sitä, mutta aloitti jo varmaan puolen minuutin päästä riehumaan yksinään lelujen kanssa ja välillä toi niitä meille heitettäväksi. Ihanaa, kun se ei edes murjota, mitä monet koirat kuulemma tekee. Riia oli syönyt joka päivä kaiken ruokansa, eikä ollut oksentanut kertaakaan. Se oli nukkunut yöt pääasiassa sängyn alla ja leikkinyt paljon itsekseen leluilla tuhoten omien lelujensa ohella pari kaverinkin lelua. Kaverin kanssa oli painittu jostain syystä tällä kertaa paljon aikaisempaa vähemmän, mutta kaiken kaikkiaan viikko oli mennyt hyvin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti