Törmäsin kirjastossa aikaa tappaessani Tiede-lehteen, jonka kannessa komeili koira. Koira kiinnitti totta kai heti huomioni ja otin lehden käteeni. Lehdessä oli artikkeli, joka käsitteli koirien älykkyyttä ja sitä, miten hyvin ne ovat sopeutuneet ihmisten kanssa elämiseen ja miksi. Tämä aihe kiinnostaa minua valtavasti ja haluaisin vain lukea aiheesta enemmän ja enemmän. Ja mitä enemmän minä aiheesta luen, sitä onnellisempi olen siitä, että saan jakaa elämäni koirien kanssa. Ne ovat äärettömän fiksuja eläimiä. Mitä enemmän asiasta oppii, sitä enemmän oppii hyödyntämään ja tunnistamaan näitä asioita ihan omassa arjessaankin koiransa kanssa.
Koirien kielitaidon mestari on bordercollie Chaser, jolle opetettiin 1022 esineen nimet. Koira osasi lisäksi tulkita kahden sanan ohjeita: "koske frisbeetä" ja "ota frisbee" tarkoittavat sille eri asioita. Chaser ja muut vastaavat kielinerokoirat tulkitsevat sanallisia ohjeita yhtä taitavasti kuin pari-kolme vuotias lapsi.
Koira voi siis osittain oppia tulkitsemaan jopa ihmisten puheen kieliopillisia rakenteita. Tämän myötä on pakko todeta, että koirien kognitiiviset kyvyt ovat huomattavasti monia muita eläimiä kehittyneemmät. Se, että osaa yhdistää kaksi asiaa, joista toinen on abstrakti toiminta ja toinen on esine, on jo melko kehittynyttä kognitiivista toimintaa. Varsinkin, kun otetaan huomioon se seikka, että koiralle voi opettaa useita eri toimintoja, kuten vaikkapa nuo koske ja ota, ja liittää ne koiralle opetettuun esineeseen. Eli ei riitä, koira pystyy kuuntelemaan, että mikä esine, vaan sen täytyy myös kuunnella ihmisen puheesta käsky, mitä esineelle tehdään.
Ihmisten haukotus tarttuu koiriin voimakkaasti. Koirat näkevät meidät tuntevina olentoina ja eläytyvät tunteisiimme. Koira luottaa myös siihen, että empatia on molemminpuoleista. Sen vahvimpia puolia on avun pyytäminen ongelmatilanteissa.
Tämäkin kertoo paljon koirien kognitiivisista kyvyistä. Eli kyky asettua toisen olennon asemaan - empatia. Koiramme -lehdessä kerrottiin taannoin myös tutkimuksesta, jossa oli todettu, että koira pystyy myös miettimään, mitä ihminen voi nähdä eli voiko koira esimerkiksi ottaa kielletyn herkun, jos ihminen on samassa huoneessa, mutta silmät sidottuna. Koirien on myös todettu tunnistavan itsensä peilistä. Jos koiralle on laitettu punainen merkki kuonoon ja viety sitten peilin eteen, se on alkanut pyyhkiä kuonoaan punaisen merkin kohdalta. Koirat ovat selkeästi hyötyneet aikoinaan ihmisten kanssa elämisestä, koska ne osaavat niin hyvin pyytää meiltä apua. Jos verrataan keskenään sutta ja koiraa, joille annetaan sama tehtävä, esimerkiksi makupalan saaminen laatikosta, jota ei eläimen tassuilla auki saa, yrittää susi sinnikkäästi saada makupalaa, kunnes luovuttaa tai se viedään pois. Koira ei kauaa jaksa itse yrittää, yleensä, rodusta riippuen, ne eivät yritä itse ollekaan tai yrittävät korkeintaan muutaman kerran saada laatikkoa auki, kunnes alkavat tuijottaa ihmisiä anelevasti. Tämäkin on tosi mielenkiintoinen seikka, että susi ei hae ihmisiltä tukea silmiin katsomalla edes pennusta asti lemmikkinä kasvatettuna. Koirien aivoissa taas vapautuu oksitosiinia niiden katsoessa omistajiaan silmiin, ihan samalla tavalla, kuin pienillä lapsilla vapautuu heidän katsoessa vanhempiaan silmiin. Tämä on mielestäni niin liikuttava fakta, voiko koiria enää olla rakastamatta tuon jälkeen?
Koirat ovat mielialojen lukemisen mestareita, mutta yhtä hyvin ne tulkitsevat muutakin ihmisen käyttäytymistä. Tutkijaryhmä Japanista järjesti kokeen, jossa koira sai seurata ihmisten välistä kohtaamista sivusta. Paikalla oli kolme ihmistä, joista yksi ei saanut lasipurkin kantta auki ja pyysi apua toiselta. Tämä ei kuitenkaan suostunut auttamaan, vaan kääntyi pois. Kolmas henkilö oli neutraali sivustaseuraaja. Tämän jälkeen nämä kolme ihmistä tarjosivat koiralle makupalaa. Kokeeseen osallistuneet koirat suosivat aina joko lasipurkin kanssa taistellutta henkilöä tai neutraalia sivustaseuraajaa, mutta välttelivät auttamisesta kieltäytynyttä.
Koirat osaavat siis tulkita myös meidän käytöstämme ja huomaavat, milloin joku on ilkeä toisia kohtaan. Tällöin ne välttelevät ilkeää henkilöä itsekin. Tässä kohtaa ainakin itselläni herää ajatus, että mitäköhän koiramme miettivät käytöksestämme arkisissa tilanteissa muita perheenjäseniä kohtaan? Paheksuvatko ne esimerkiksi teinien kiukuttelua vanhemmilleen tai pariskunnan riitoja?
Koirat tajuavat myös sen, jos niitä kohtaan ollaan epäreiluja. Eräässä dokumentissa, jonka katsoin, tehtiin koe kahdelle koiralle yhtä aikaa. Niitä pyydettiin suorittamaan jokin helppo, niiden entuudestaan osaama temppu ja annettiin molemmille makupalat. Homma jatkui samalla tavalla, mutta yhtäkkiä ihminen lakkasi palkitsemasta toista koiraa. Vähän aikaa molemmat koirat jatkoivat tempun suorittamista, vaikka vain toinen sai herkun. Mutta pian koira, joka ei herkkua saanut, lopetti. Jotkut koirat alkoivat vain tuijottaa ihmistä syyttävästi, mutta osa jopa alkoi haukkumaan, tai yritti varastaa herkun toiselta koiralta. Tämän kokeen lopputulos oli mielestäni aika hauska ja osoittaa sen, ettei koira nyt ihan sokeana ja tyhmänä aina ihmisten käskyjen mukaan elele.
Minkälaisia ajatuksia tämä teissä herätti? Tuliko sellainen olo, että koirat ovat maailman siisteimpiä olentoja, kuten minulle? Oletteko törmänneet itse joihinkin hyviin artikkeleihin tai dokumentteihin koirien viisaudesta?
Kursivoitujen kohtien lähde on Tiede -lehti 6/2017. Muut esittämäni faktat ovat lukemistani tai katsomistani lehtijutuista, nettiartikkeleista tai dokumenteista, tarkempia lähteitä en osaa sanoa, mutta osasta tutkimuksista on ainakin Koiramme-lehdessä kirjoitettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti