Suurimman tilan aivokapasiteetistani tällä hetkellä vie pohdinnat siitä, voinko ilmoittaa Riian tokokokeeseen, joka olisi tässä syyskuussa Laukaassa. Loppuvuodesta ei ole enää kauheasti muita mahdollisia kisoja ja pikkuisen houkuttelisi. Huomenna on viimeinen päivä ilmoittautua. Kisat olisivat myöskin iltakisat, keskiviikkoiltana, joten olisiko minulla sille päivälle parempaakaan tekemistä? Ainut murheenkryynini onkin enää vain meidän seuraaminen, jossa Riialla loppuu into aika nopeasti ja se alkaa helposti jätättää. Joskus. Joskus se kulkee kuin unelma. Olisiko paha, jos meillä olisikin niin huono päivä, että Riia vaikka karkaisi minulta seuraamisessa? Voiko tokokokeeseen mennä, vaikka joku liike vähän ontuisikin? Toisaalta luulen, että meidän eka tokokoe tulee menemään joka tapauksessa aivan penkin alle, kun jännitän niin paljon. Mutta haluaisin silti jännittää vähän vähemmän ja mennä kokeeseen itsevarmana.
Heti kotiuduttuamme Espanjan reissulta perjantaina, oli seuraavana päivänä Laukaan koiraharrastajien uuden hallin avajaiset. Käytiin siellä testailemassa niin agilityä, rallya, kuin tokoakin. Kaikki treenit menivät enemmän kuin hyvin ja Riia nautti todella paljon. Ja kannatti mennäkin avajaisiin, sillä voitin kuukauden vapaakortin hallille arvonnassa! Aivan mahtavaa, nyt pääsen edelleenkin, Haukkuvaaran valmennuksen loputtua, treenaamaan lämmitettyyn sisähalliin!
Tiistaina alkavat treenit uudessa agilityryhmässä Jyväskylän agility teamilla. Jee, en malta odottaa. Kahden viikon päässä häämöttää myös rallyn avoimen luokan korkkaus ja samalla Keski-Suomen piirinmestaruuskisat Suomen mittelspitz ry:n joukkueessa. Kisojen suhteen olen vähän pahoinvoiva. En osaa yhtään sanoa, miten se menee, vai meneekö ollenkaan. Riippuu niin päivästä! Mutta sitä se taitaa olla, mittelin kanssa harrastaminen!
Kuvat Lauka-hallin avajaisista, kuvaajana Jaana Mähönen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti