Meillä on siis nykyään uusi, mukava treeniporukka agilityssä. Treenipäivä on tiistai ja ryhmässä on kuusi koiraa. Kaksi kertaa takana ja uskon, että kehitytään Riian kanssa tulevan jakson aikana aivan valtavasti. Ehkä päästään ensi vuoden alussa starttaamaan jo agilitykisatkin! Vaikka tämä nyt on vain tällaista haaveilua. Kiire meillä ei ole senkään suhteen. Agilityn tärkein pointti on kuitenkin se, että koiran aktivoimisen ohella minä saan liikuntaa. Tiistai onkin meille - minulle ja Riialle - semmoinen tyttöjen päivä. Menen hallille hyvissä ajoin ennen treenejä, että ehditään Riian kanssa heittää juoksulenkki alkulämmittelyksi. Omaa vuoroa odotellessa tehdään temppuja ja harjoitellaan seuraamista. Treenien jälkeen jäähdytellään rauhallisella kävelyllä. Kaiken kaikkiaan siis vajaa kolme tuntia emäntä ja koira -aikaa :D
Oma koirakuumeeni on kasvanut aivan valtavasti varsinkin tuttujen koiranpentu-uutisten vuoksi. Olen kuitenkin miettinyt, haluaisinko mittelin tai vastaavan seurakoiran, vai hommaisinko sen pitkäaikaisen haaveeni, eli pk-rotuisen seuraavaksi. En ole tosin varma, onko minun elämäntilanteeni tällä hetkellä otollinen pk-koiralle. Haluaisin, että minulla on aikaa ja ennen kaikkea rahaa kouluttaa sitä. Lisäksi ennen ison koiran tuloa taloon, haluaisin ehdottomasti asua omakotitalossa. Elämässämme on kuitenkin tällähetkellä meneillään eräänlainen käännekohta, sillä viimeistä vuotta yliopistossa viedään ja seuraavaksi pitäisi alkaa miettiä, mihin suunnataan Jyväskylä-ajan jälkeen. Ehkä sen pk-koiran aika ei ole vielä, ennen kuin elämä on asettunut aloilleen. Ehkä kuitenkin elämässämme olisi sijaa yhdelle pienelle mittelille tai vastaavalle. Ei kuitenkaan ihan vielä, mutta ehkä palkaksi valmistumisesta? ;)
Ylihuomenna meillä on edessä rallyn avoimen luokan korkkaus ja jännittää aivan valtavasti, Mutta tuli tulos tai ei, jo seuraavana viikonloppuna on uusi mahdollisuus ja vieläpä tuplana! Peukut pystyyn tulosten puolesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti