Kevät on jo pitkällä ja kesä lähenee kovaa vauhtia. Tälle keväälle olemme päässeet avaamaan jo ulkokenttäkauden sekä tokon että agilityn osalta. Seuramme kesäkentät sijaitsevat suht kaukana (10-15 km) hallista, joten lämppälenkkimaastot vaihtuivat täysin kesäkentälle siirryttäessä. Eikä missään nimessä ainakaan huonoon suuntaan vaihtuneetkaan! Kesäkentillä nimittäin voi melko huoletta pitää koiria irti lämpätessä ja jäähdytellessä ja se on kyllä parasta. Riia ainakin nautti täysin siemauksin eilen päästessään juoksemaan neljän kaverin kanssa.
Viime viikonloppun agilitykisoista en ole jaksanut tehdä omaa postausta, koska niistä ei kovin paljon kerrottavaa jäänyt. Tulokset olivat HYL, 10 ja 14. Ei siis mitään mainittavaa. Ärsyttää ihan suunnattomasti se, että meillä ei ole mitään muuta ongelmaa ykkösen radoilla, kuin ne saakelin kepit. Aina vaan kepit! Välillä olen valmis lopettamaan koko lajin, kun itse teen parhaani kepeillä, mutta mikään ei vaan riitä. Rytmitän, odotan, annan koiralle tilaa, en vedätä, en jätätä, hoen kepikepiä, pysyn rauhallisena, uskon, toivon ja rukoilen, mutta se ei vaan tee niitä kisoissa. Ei aina treeneissäkään pysty, mutta ei ainakaan kisoissa. Se ei vaan tee. Se aloittaa ne kyllä, mutta ei malta tehdä niitä loppuun asti. Uskon, että se johtuu siitä, että sillä on vain niin kova halu jatkaa eteenpäin, että se alkaa sählätä. Kahdella radalla se lopetti puolen välin paikkeilla ja vikalla radalla vikassa keppivälissä. Piru vieköön! Olen ihan lopen kyllästynyt siihen, että meidän virhe on se, että me ei osata keppejä. Eihän niitä ykkösissä kovin moni muukaan 100 varmasti tee, mutta meillä se ei ainakaan ole kiinni yrittämisen ja treenaamisen puutteesta! Mistä se sitten on kiinni, siihen en osaa vastata.
Jatkamme edelleen siis harjoituksia. Eihän tässä muukaan auta.
Toukokuussa pitäisi kovasti malttaa ja muistaa treenata tokoakin, sillä luvassa on ainakin yhdet kokeet (en ole vieläkään päättänyt, ilmoitanko Riian niihin toisiin). Niiden tokokokeiden jälkeen palaamme näillä näkymin rallyn pariin, sillä laji on alkanut kiinnostamaan minua sen verran paljon uudelleen. Pakkohan sitä on yrittää koulutustunnusta avoluokastakin!
Ensi viikonlopusta alkaen kirjoitankin sitten toko- ja agilityjuttujen ohessa ihan uudesta aiheesta, josta en ole blogiin kirjoittanutkaan vielä. Mutta siitä lisää sitten vasta ensi viikonloppuna! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti