keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Jos vaan antais kaiken olla...

... ja edetä omalla painollaan.

Mulla on tapana stressata, ylianalysoida, miettiä ja vatvoa kaikkia asioita tosi paljon. Sanalla sanoen, stressaan aivan kaikesta. Törmäsin erään ystäväni blogissa siihen ajatukseen, että antaisi asioiden vain mennä omalla painollaan ja olla siten, kuin ne ovat. Nyt helmikuun lähestyessä loppuani, en stressaakaan enää yhtään niin paljon, kuin vielä helmikuun alussa. Mutta parannettavaa silti olisi. Jos pystyisikin elämään päivän kerrallaan, pohtia miltä juuri tänään tuntuu, eikä murehtia huomisesta.

Tänään minulla on ollut mahdottoman hyvä päivä. Aamun keskustelun analyysikurssin ryhmäesitelmä ei ehkä ollutkaan niin huono, kuin kuvittelin, kävin M:n kanssa salilla treenaamassa TOSI isoilla painoilla ja se oli ihanaa! Soittelin pianoa ja se onnistui tosi hyvin! Tunnin päästä pianotunnille ja sen jälkeen, kun J on futsalissa, aion laittaa kämpän hämäräksi, musiikin soimaan ja nauttia rentouttavasta venyttelystä ihan yksin lämpimissä ja löysissä vaatteissa. Suosittelen kaikille! Mun pitäisi saada mun rintaranka auki, koska se on tällä hetkellä todella jumissa ja aiheuttaa kiputiloja ympäri kehoa.

Puhuin ylianalysoinnista. Teen sitä todella paljon oman kehoni suhteen etenkin siinä, että kun liikun aika paljon ja aika rankasti, syntyy erilaisia kiputiloja ympäri kehoa, Pelkään heti, että ne ovat jotain vakavaa, enkä uskalla liikkua. Tälläkin hetkellä pelkään huomista runfittiä, johon olen luvannut M:n kanssa mennä, koska minulla on varvas-päkiä-osasto oikeassa jalassa hirmuisen kipeä, salilla sain selkäni vihlomaan ja oikeassa sääressänikin tuntui ikävästi painetta takareisilaitteessa tehdessäni. Niin, ja nämä kaikkihan ovat varmasti jonkin hyvin vakavan vamman esiasteita, vai mitä? Pitäisi koittaa rauhoittua! Ehkä se on sittenkin ihan normaalia, kun viikon treeneihin on kuulunut monta viikkoa jo fitinterval, crosstraining, hiit, sali x3 ja muita vähän kevyempiä jumppia?

Tervettä viikkoa ja helmikuuta kaikille!


Hyvinkin rentoutuneena ja tyytyväisenä kotona Alavudella järven jäällä koiran kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti