Näytetään tekstit, joissa on tunniste koirakoutsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koirakoutsi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. elokuuta 2018

Motivointikurssi purkissa!

Kuten jo aiemmin täällä blogissa mainitsin, osallistuimme Riian kanssa Koirakoutsin motivointi ja palkitseminen lyhytkurssille. Kurssin neljä kertaa ovat nyt takana päin ja kaiken kaikkiaan kurssilta jäi paljon uusia oppeja mieleen sekä uusia havaintoja ja oivalluksia. Tärkeinpänä oppina saimme Riian kanssa ehdottomasti avaimet sosiaaliseen palkkaan. En tiedä olenko hidas, vai muuten vain tyhmä, mutta vasta tuolla kurssilla tajusin, miksei minun sosiaalinen palkkani enää toimi Riialla samalla lailla, kuin se on joskus toiminut: olen käyttänyt samaa vihjesanaa sekä namipalkkaan että sosiaaliseen palkkaan. Jep. Mikä järki? No ei mikään! En ole tehnyt sitä tietoisesti. Oikeasti en vain ole tajunnut, että niissä on sama sana. 

Lähdimme siis rakentamaan Riialle sosiaalista palkkaa uudestaan uudella vihjesanalla ja se toimii oikeastaan jo tosi hyvin. Saan Riian parhaimmillaan kuumenemaan niin, että se jopa haukkuu, mitä se ei tee koskaan. Sosiaalisen palkkaamisen taitoni lähti ottamaan isoja harppauksia eteenpäin. 


Toinen hyvä pointti kurssilta oli se, että koiralle kannattaa pitää sosiaalinen palkka, namipalkka ja leikkipalkka erillään ja opettaa se siihen, että kukin niistä on sille palkka ja minä päätän, mitä palkkaa milloinkin käytetään. Riia palkkautuu hyvin sekä leikistä että namista, mutta meillä on ollut ongelmana se, että se ei leiki, jos se tietää namia olevan tarjolla. Eilen pääsimme kuitenkin työstämään vielä tätäkin asiaa ja totesimme kouluttajan kanssa, että Riialle täytyy vain opettaa se, että leikkiäkin voi, vaikka jossain odottaisi namipalkkakin. Eli toisin sanoen, se pitää totuttaa siihen, että minä päätän, millä palkkaan ja jos haluan leikkiä, niin silloin leikitään ja namin vuoro on ehkä myöhemmin. Tätä me lähdemme nyt harjoittelemaan Riian kanssa ja tästä on varmasti hyötyä kokeessakin joskus, eli kokeen aikana palkkaan sosiaalisesti ja namin vuoro on kehän ulkopuolella.

Kurssilla puhuttiin myös aika paljon siitä koesuorituksesta ja liikkeiden ketjuttamisesta. Sehän pitää totta kai koiralle erikseen opettaa. Ja sen olen tiennyt ja tiedostanut, mutta olen ollut siinä tosi laiska. Nyt on hyvä kuitenkin Veelan kanssa alusta asti pitää kiinni siitä, ettei vain mene kokeeseen silloin, kun koira osaa liikkeet yksittäin, vaan lähteä rakentamaan sitä kokeenomaista suoritusta ketjuttamalla liikkeet yksi kerrallaan yhteen ja antamalla sosiaalista palkkaa välissä. 


Vaikka meiltä tosiaan Koutsille on matkaa sen 140 km suuntaansa, niin varmasti tulen osallistumaan vielä uudellekin kurssille siellä. Niin paljon oppeja tuolta taas tarttui matkaan. Voi olla, että meidän talvikauden tokotreeniongelma ratkeaa sillä, että käymme Koutsin kursseilla silloin tällöin. Talvi lähenee ja talvikausiahdistus puskee päälle pikku hiljaa. Siitä ehkä lisää joskus toiste. 

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kehonhuoltoa ja Koirakoutsia


Pitkästä aikaa laatuaikaa aikuisen, fiksun ja motivoituneen mittelspitzin kanssa! Ilmoittauduin Riian kanssa Koirakoutsin motivointi ja sosiaalinen palkka-kurssille, joka on neljän kerran pituinen lyhytkurssi Koirakoutsilla Ylöjärvellä. Treenimatkaahan meille kertyy semmoiset 140 km suuntaansa, eli kuten jo Instan puolellakin päivittelin, niin sanonta "hulluilla on halvat huvit", ei taida enää päteä. Mutta otetaan huomioon, että kurssi kestää vain neljä kertaa, on sunnuntai-iltana ja minä olen kesälomalla! Joten ainakaan eilinen käynti Koutsilla ei tuntunut ollenkaan pahalta. 

Treenit ehdottomasti kruunasi se, että minulla oli vanha kunnon Riiani mukanani. Se teki hommia ihan täysillä ja nautin sen kanssa tekemisestä niin paljon! Ihanaa, kun saa touhuta koiran kanssa, joka tekee, muttei pure sormille! Voisin tiivistää kurssin annin johonkin toiseen postaukseen, sitten kun kurssi on kokonaisuudessaan ohi, mutta tulemme varmasti saamaan hyviä eväitä sosiaalisen palkan rakentamiseen ja motivaation ylläpitämiseen.

Tänään Riialla olikin sitten luvassa kehonhuoltopäivä ja se oli jo nyt hieman paremmassa kunnossa, kuin kaksi viikkoa sitten. Ainoastaan sen lihaskalvot kiristivät vielä lavoista rintaan ja alaselässä. Mutta koiran koko olemuksesta siinä hoitopöydällä huomasi, että tämä kerta oli paljon vähemmän kivulias kuin edellinen kerta. Riia oli paljon rennompi ja koitti paljon vähemmän päästä ylös. 

Ylipäätään minusta tuntuu siltä, että sen hitailu taitaa todella johtua Veelasta ja siitä, että pentu on kulkenut mukanamme treeneissä ja kisoissakin. Koirat taitavat olla vähän niinkuin lapset: molemmille olisi osattava antaa sitä omaa aikaa omistajan kanssa. Senkin takia olen tosi tyytyväinen, että tuli lähdettyä Riian kanssa Koutsin kurssille. Saammepahan nyt neljänä sunnuntaina viettää aikaa yhdessä ihan kahdestaan. 


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Mika Jalosen tokovalmennus

Otettiin ja lähdettiin lauantaina meidän tokoporukalla Ylöjärvelle Koirakoutsi-areenalle Mika Jalosen tokovalmennuspäivään. Oli kyllä hintansa arvoinen päivä. Tuommoista treeniä olen kaivannut. Treeniä, joka sisältää paljon ajattelemisen aihetta ja uusimpia teorioita ja näkemyksiä siitä, miten tokokoiraa kannattaa kouluttaa. 

Koulutuspäivän teemana oli erityisesti ärsykekontrolli sekä palkkiovihjeet. Lisäksi sai itse sanoa, mitä haluaisi harjoitella. Minä päätin harjoitella kestoa ja palkattomuutta, minkä sivussa harjoiteltiin vähän myös sosiaalisen palkan vahvistamisen keinoja. Meillä meni pääasiassa harjoitukset ihan ok, mutta nyt kun katsoo videoita jälkikäteen, huomaan, kuinka koiran nenä menee aivan joka välissä mattoon kiinni. Ärsyttävää! Mutta me ollaankin tosi vähän päästy viime aikoina reenaamaan tokoa, eikä agilityreeneissä kerkee siihen maton haisteluun puuttua, kun tempo on niin nopea. Lisäksi meidän perusasento on näköjään lörpsähtänyt treenin puutteessa pahasti vinoon. Pitääpä kiinnittää siihen enemmän huomiota.

Jalosen valmennuspäivä kesti kello 11:sta 16:een, mutta aika meni kyllä aivan siivillä. Eikä tullut edes nälkä, vaikka olin varustautunut kunnon eväillä. Ryhmässä oli yhteensä viisi koiraa ja jokainen pääsi yhden kerran yksinään kentälle ja lopuksi oltiin koko porukkalla. Alussa oli noin puoli tuntia teoriaa. Tullaan varmasti menemään tuonne treenaamaan uudestaankin. 

Lopuksi vielä videon pätkä treeneistä. Valitettavasti kuvia ei tullut otettua.