maanantai 18. maaliskuuta 2019

Veelan ihon kuulumiset


Veela on syönyt hypoallergeenista ruokaa nyt semmoiset puolisentoista kuukautta. Tuona aikana kutinalääkitys oli päällä ensimmäiset pari viikkoa, joten lääkkeetöntäkin aikaa on jo jonkin verran vierähtänyt. Ilokseni voin todeta, että Veelan jalat voivat tällä hetkellä tosi hyvin: se ei nakerra niitä enää juuri ollenkaan ja karva alkaa olla kasvanut jo lähes kokonaan takaisin! 

Tässä kuvassa näkyy jalkojen tilanne tällä hetkellä. Paljon parempi!

Veelan proteiinin lähteenä on tällä hetkellä lammas, minkä lisäksi sen saamassa allergiaruuassa on bataattia, hernettä, perunaa, pellavansiementä ja juurikasmassaa. Lisäksi tietenkin vitamiinit ja muut ravitsemukselliset lisäaineet. Hyvin riisuttu ruoka siis verrattuna siihen, mitä se aikaisemmin söi. Olen lisäksi tosi tyytyväinen ruuan ainesosiin verrattuna esimerkiksi eläinlääkäristä saataviin Royal Caninin tai Hill's:n allergiaruokiin, jotka sisälsivät mitä oudoimpia ainesosia, esimerkiksi soijaa.

Makupalat ovat Veelan kanssa suurin ongelma, sillä ainakin näin aluksi olen pyrkinyt antamaan sille vain ja ainoastaan 100 % lammasta. Valmiina sellaisia makupaloja on hyvin vähän ja pureskeltavat luutkin ovat harvassa. Veelan kanssahan totta kai painitaan samanaikaisesti myös tuhoamisvimman kanssa, mitä ei ainakaan edesauta se, ettei sille voi antaa juuri mitään puruluita. Olen kuitenkin nyt pikkuhiljaa alkanut tarjoamaan sille nameja ja luita muistakin proteiinin lähteistä, kuten peurasta ja hevosesta. Toistaiseksi ne näyttävät sopivan sille.

Jonkin verran Veela kutkuttaa itseään edelleen. Riiaan verrattuna paljon enemmän, mutta Riia ei kyllä juuri koskaan raavi itseään. Veela raaputtelee ehkä muutaman kerran illassa ja melko pikaisesti, ohimennen kyljestä tai kaulasta. Päiväsaikaan en tietenkään osaa sanoa, miten paljon se itseään raapii, kun en sitä ole vahtimassa. Mutta tärkeintä on, ettei sen iho enää paista mistään läpi! Ruuan vaikutus näkyy eläinlääkärin mukaan lopullisesti vasta 2 - 3 kk kuluttua, joten ehkäpä kutkuttaminen loppuu jossain vaiheessa kokonaan. Silmien vuotaminen on ainakin onneksi lakannut!


Vahvimmin itse epäilen kutinan aiheuttajiksi tällä hetkellä kalaa (Veela söi sitä lohiöljypohjaista Yumecaa kutinan ollessa pahimmillaan) ja viljoja. Viljaa ei Veelan aikaisemminkaan syömässä ruuassa kyllä ollut, mutta nameissa sen sijaan oli. Me annoimme sille melko huolettomasti ihan markettitasoisiakin koirannameja erityisesti kouluttaessa sitä täällä kotona, kun palkan laatu saattoi olla vähän huonompikin. Nyt täytyy katsoa vähän tarkemmin, mitä se suuhunsa saa, mutta onneksi olemme menossa jo paljon parempaan suuntaan. Oma stressi asian suhteen on jo huomattavasti helpottanut. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti