Pakattiin tänään J:n kanssa koira, treenikamat ja kamera autoon. Tarkoituksena oli itselläni treenata avo-liikkeitä ja saada samalla kuvamateriaalia blogiin ja muutenkin. Oli tosi lämmin päivä ja kentällä tuli ihan kuuma, kun ei siinä ollut juuri ollenkaan varjoa. Saatiin kuitenkin kunnon treenit aikaiseksi ja taas saa olla niin onnellinen tuosta koirasta. Tämän päivän treenien perusteella oltaisiin nimittäin valmiita korkkaamaan avoluokka vaikka heti.
Otettiin alkuun Riian lempiliikettä eli noutoa. Siinä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että mun täytyy varmaan itekseni mennä treenaamaan kapulan heittoa, koska jotenkin on tosi hankala määrittää sitä voimaa, millä sen voi heittää. Ja päästää irti siitä ajoissa. Mulla se aina lentää jotenkin ihan vinoon tai tössähtää metrin päähän. Kuinka noloa olisi kisoissa, jos ei osaisi heittää kapulaa suoraan ja reilusti eteenpäin? Otin myös ohjatun noudon kapulat mukaan, vaikkei se avoliike olekaan. Ollaan Riian kanssa treenailtu siten, että on kaksi targettia ja lähetän Riian joko oikealle tai vasemmalle. Viime treeneissä meillä oli myös kapulat targettien takana, mutta tänään mä laitoin pelkät kapulat. Varmaan pelkkää hyvää tuuria, mutta noin vain Riia osasi ja onnistui peräti kolme kertaa hakemaan oikean kapulan! Kaksi kertaa vasemmalta puolelta ja kerran oikealta! Uskomaton piski!
Superonnistuminen tapahtui myös merkin kierrossa. Laitoin merkin suosiolla nyt ainakin 15 metrin päähän. Riia ampaisi merkille kuin tykin suusta, teki tiukan kurvin ja juoksi takaisin! Aikaisemminhan meillä on ollut ongelmana esimerkiksi se, että se on yhdistänyt esineiden kaatamistempun tähän merkin kiertoon ja on yrittänyt kaataa tötsää joko tassullaan tai nenällään. Jossain vaiheessa se vähän lieveni ja se juoksi enää vain nenä kiinni tötsässä sen ympäri, mutta tänään, se teki oikein mallikelpoisia merkin kiertoja!
Sitten meidän viimeinen murheenkryyni ruutu. Ongelmat sen kanssa tuntuvat olevan ihan takana päin. Siirryttiin ruutuun suoraa merkin kierrosta ja sen vuoksi Riia ekan kerran juoksi ruutuun ei etummaisten tötsien välistä, vaan oikean reunan tötsien välistä. Eli se tavallaan teki merkin kierron, mutta jäi ruutuun makaamaan. Siitä tulisi varmasti jotain pistevähennyksiä, mutta pääasia, että osaa nyt hahmottaa, mikä se ruutu on ja mitä siellä tehdään. Tein myös treeniä, jossa itse sijoitun kummallisiin paikkoihin ja koiran täytyy juosta ohitseni ruutuun. Hyvin sujui nekin harjoitukset. Ruutu on siis selvästi ymmärretty!
Treenasimme myös paikkaistumista, maasta luoksetuloa ja jääviä, eikä niissä missään ollut kummempia ongelmia. Ainoastaan jäävien seisomista täytyy vielä vahvistaa paljon, koska se kyllä pysähtyy, mutta kun kävelen sen taakse, se kääntyy sivuttain tai jopa menee istumaan. Pitää varmaan palkata sitä etupalkalla tai jotain, jotta se ei lähtisi niin helposti pyörähtämään sinne taakse päin. Muuten jäävätkin sujuvat hyvin.
Umpihyppyähän me ollaan harjoiteltu jopa enemmän kuin avointa hyppyä, joten avoluokan hypyssä ei pitäisi olla ongelmia. Seuraamista en nyt tänään hinkannut, mutta pitää sitäkin kuitenkin taas välillä Riialle muistutella. Kauko-ohjauksia ollaan treenailtu myöskin jo kauan useammalla vaihdolla kuin alo-luokassa vaadittiin. Avossahan asennon muutoksia tulee vain enemmän, seisomaan nouseminen ei ole vielä avoluokan liike. Vaikka Riia kyllä osaa senkin jo, ei treenailla sitä paljoa, ettei tapahdu kisoissa sitten mitään aivopieruja sen suhteen.
Nyt pitäisi saada kokeeseen vielä oma jännitys kuriin, etten lauo koiralle mitään vääriä käskyjä. Lisäksi pitää parantaa perusasentoa ja varsinkin siitä maahanmenoa. Riia tuppaa aina kääntymään vähän vasemmalle maahan menossa, varmaan sen vuoksi, että siten se näkee kasvoni paremmin.
Harmi, kun pian iskee kesä ja kuumuus. Se rajoittaa niin paljon sekä koiran että itseni treeni-intoa ja rajoittaa myös jaksamista. Vaikka huomaa kyllä Riiasta, että ehkä sille tekee jopa hyvää treenata tokojuttuja vain vähän tälleen harvakseltaan. Nyt kun mulla ei ole ollut treenioikeutta minnekään halliin, ollaan treenailtu toukokuusa vain pari kertaa kunnolla. Kotona jotain pikkujuttuja, kuten vaikkapa asennonvaihtojumppia, perusasentoon tulemista, maahanmenoa ja metallikapulan pitoa, mutta kentälle ollaan menty vain pari kertaa. Kyllä huomaa, että koiran nopeus, innokkuus ja tarkkuus on ihan eri luokkaa!
