torstai 17. maaliskuuta 2016

Vastauspostaus osa 1.

Tässä siis vastauksia ensimmäiseen osaan kivoista kysymyksistä, joita minulle lähetitte. Vastaan kahdessa erässä, ettei tule ihan maratonipostausta :D

Mitä muuta rotua harkitsit ottavasi mittelspitzin lisäksi?
Minähän haaveilin koirasta siis tyyliin siitä päivästä lähtien, kun muutin pois kotoa. Riia tuli meille siitä sitten n. neljän vuoden päästä, eli kyllä siinä ajassa kerkesi parit rodut käymään läpi :D Tässä postauksessa käyn läpi ne rodut, joita sitten loppuviimein kaikista kauiten pyörittelin mielessäni. Listalla keikkuivat siis mittelin lisäksi kääpiösnautseri (perheen käppänä lopetettiin viime kesänä <3), göötti, schipperke ja sekarotuinen.


Koska aiot hankkia toisen koiran ja minkärotuinen se tulee olemaan?
Hankin toisen koiran sitten, kun se tuntuu oikealta. Tällä hetkellä tuntuu, ettei vielä ainakaan vuoteen. Olemme päässeet Riian kanssa niin hyvin moneen harrastukseen mukaan ja tahdon löytää meille semmoisen oman lajin, johon panostetaan täysillä ennen kuin ehdin alkaa kouluttaa uutta pentua. Eli sitten, kun Riian treenien lomassa alkaa tuntua siltä, että aikaa olisi treenata toistakin koiraa yhtä innokkaasti ja paljon, niin sitten hommaan pennun. Jos muu elämäntilanne sen sallii. Mielestäni kaksi koiraa on kuitenkin ideaali, meidän perheellä on melkein aina ollut se kaksi. Niistä on seuraa toisilleen ja kahdessa koirassa riittää tekemistä itsellekin - voi mennä vaikka joka päivä treenaamaan, ilman että polttaa koiraa loppuun :D

Realistiset vaihtoehdot tällä hetkellä ovat mittelspitz ja paimensukuinen lapinkoira. Toisaalta minua kiinnostaisi myös bordercollie, kelpie, australiankarjakoira ja grosspitz. Tahdon joskus vielä koiran, jolla on pk-oikeudet, koska minua kiinnostaisi kovasti haku ja pk-tottis. Mittelillähän ei pk-lajeja tietenkään voi harrastaa ainakaan kilpailumielessä. Paljon riippuu kuitenkin siitä, missä asumme, kun otamme toisen koiran. Mikäli kerrostalossa ja autottomina, tuskin toinen koira mitteliä isompi on.


Millainen olisi unelmakoirasi?
Riia on sellainen aika pitkälti. Ripaus enemmän itseluottamusta ja vähemmän herkkyyttä, niin se olisi täydellinen. Mutta tuskin täydellistä koskaan saa!

Aiotko teettää Riialla pentuja?
Moni kysyy tätä. Aika varma olen etten teetä, sillä en halua olla vastuussa synnytyksestä. Tai ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, etten tahdo ottaa riskiä, että Riialle käy jotain, koska en osaa auttaa tarpeeksi hyvin. Se on kyllä hirvittävän hyväluonteinen mitteli, joten sikäli varmaan kannattaisi :D

Millainen on normaali päivärytminne?
Mehän olemme molemmat opiskelijoita, joten meillä ei ole varsinaisesti mitään muuttumatonta, normaalia päivärutiinia. Paljon riippuu siitä, mikä päivä on, mikä vuodenaika (periodi) on meneillään ja kuinka paljon kouluhommia on päällä. Minulla itselläni on ollut nyt melko rankka kevät, koska olen tehnyt kandia ja harjoittelua, sekä päättänyt luokanopettajan sivuaineopintojani. Niissä on ollut siis hommaa ja on vieläkin - mutta onneksi J:llä on ollut helpompaa.

Arkisin Riia pääsee ekalle pissatukselle 6-8 maissa ja iltaisin viimeisen kerran klo 23-24. Alkuviikosta yleensä Riia on 3-5 tuntia aamuisin yksin, minkä jälkeen minä tulen kotiin, pissatan sen, opiskelen kotona ja illalla lähden pitkälle lenkille tai joskus treeneihin sen kanssa.  Loppuviikosta J on koko päivän kotona, opiskelee aamulla, menee yhdeltätoista Riian kanssa "lammaslaitumelle", jossa naapuruston koirat kokoontuu ja tulee takaisin opiskelemaan. Itse olen harjoitelussa/koulussa ja salilla, tulen iltapäivällä kotiin ja lähden joko lenkille tai treeneihin Riian kanssa. Jos J on ollut koko päivän Riian kanssa, pyrimme keksimään jotain menoa illaksi siten, että Riia saisi joka päivä olla vähän aikaa yksinkin, jolloin yksinolon rutiini pysyy. Viikonloppuisin, jos ollaan Jyväskylässä, nukutaan pitkään, käydään pissalla kun herätään, mennään puolen päivän maissa lammaslaitumelle ja illalla vielä lenkille.


Mielipiteesi tahallisesta sekarotuisten pennuttamisesta?
Riippuu missä määrin sitä tehdään. Rahan vuoksi tehtailusta en tietenkään tykkää, mutta mikäli joku haluaa yhdet pennut sekarotuisellaan teettää, niin en jaksa olla asiasta kummemmin kiinnostunut. Valitettavasti sekarotuisten pennuttamista ei vaan voi mitenkään valvoa ja pentujen geeneistä ja sukurasitesairauksistahan ei voi mitään tietää, joten siksi tämä on erittäin kaksipiippuinen juttu. Paljon on rehellisiä yhden tai korkeintaan kahden pentueen teettäjiä, mutta liikaa on niitä, jotka tehtailee sekarotuisella, mahdollisesti sairaallakin nartulla pentuja välittämättä mistään mitään. Se on ehdottomasti väärin, mutta en menisi silti sekarotuisia ja niiden pennuttamista lailla kieltämään tai muutakaan radikaalia - olen kotoisin maalta ja siellä varsinkin monilla on talossa se yksi ja tosi rakas maalaiskoira, jossa on miljoonaa rotua ja sillä teetetään pennut, jotta saadaan yksi samanlainen itsellekin. Ja sitten sukulaiset, naapurit ja muut kyläläiset ostavat näitä pentuja puoli-ilmaiseksi. Kaikkia ei tarvitse kiinnostaa koiranäyttelyt, harrastukset ja rodunjalostus ja se on ihan ok. Ja joku metsästäjä voi haluta nimenomaan risteytyskoiran toivoen, että siinä yhdistyisivät kahden eri metsästysrodun parhaimmat puolet. Minusta tämä on ihan ok, jokainenhan ottaa sellaisen koiran, kuin itse haluaa ja tarvitsee. Mutta pentutehtailu on sekarotuisten, rekisteröimättömien koirien pennuttamisen epämiellyttävä sivuhaara. Siksipä on tärkeämpää kiinnittää huomio siihen, mistä ja millä perustein ihmiset ottavat koiria, kuin siihen, kuka saa teettää koirallansa pennut ja kuka ei. Vastuu on aina ostajalla!


Paras koiriin liittyvä muistosi?
Kyllä se on tällä hetkellä ainakin tuo rally-tokokoe viime lauantaina. Sen jälkeen minulla on ollut sellainen olo, että voitaisiin Riian kanssa saavuttaa mitä vain! Minun elämässäni on tosin ollut jo monta koiraa, joiden jokaisen kanssa on erilaisia muistoja, parhaita ja rakkaita kaikki!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti