tiistai 14. maaliskuuta 2017

Urheilukoiran lihashuolto

Olin tässä viikko-pari sitten Jyvsäskylän agility teamin järjestämällä ja fysioterapeutti Emmin pitämällä luennolla koiran lihashuollosta. Luennolla keskityttiin erityisesti urheilevan koiran lihashuoltoon ja varsinkin agilityn näkökulmasta. Ajattelin tiivistää muutamaan kohtaan koko luennon annin ja käydä läpi tärkeimmät asiat koiran lihashuollosta.

Alkulämmittely ei ole vain hieno sana, vaan sen tarkoituksena on valmistella koiran lihakset vaativaan suoritukseen. Alkulämmittelyn pitäisi kestää vähintään kaksikymmentä minuuttia ja alkulämpässä koiran kokeman (lihas)rasituksen pitäisi kasvaa loppua kohti siten, että lämmittelyn lopussa rasitustaso olisi lähes ratasuorituksen luokkaa. Hyvä keino on siis aloittaa vaikka kävellen, nostaa hiljakseen vauhti juoksuun ja lopuksi tehdä koiran kanssa lyhyitä lihaksia avaavia harjoitteita, kuten erilaisia pujottelu- ja tasapainoilutemppuja, venytyksiä ja vähän hyppyjäkin. Hyvin suoritetun alkulämmittelyn jälkeen koiran lihakset ovat joustavia ja lämpimiä, koiran verenkierto on vilkastunut ja syke noussut, jolloin koiran kroppa on valmis vastaanottamaan radalla tapahtuvat kovat iskut (alastulot) ja käännökset sekä ylläpitämään vauhtia. Hyvän alkulämpän vaikutus kestää noin neljäkymmentä minuuttia. Jos koira neljäänkymmeneen minuuttiin ei tee mitään, vaan odottaa esimerkiksi häkissään, on alkulämppä aloitettava alusta. 

Me Riian kanssa käytetään usein alkulämpän loppuvaiheessa erilaisia tasapainotyynyjä ja dobo-palloja.

Loppuverkka tapahtuu päinvastoin, kuin alkulämmittely, eli rasituksen tasoa laskettaan hitaasti noin kahdenkymmenen minuutin aikana alaspäin. Loppuverryttelyn tarkoituksena on saada koiran lihaksissa muodostuneet maitohapot liikkeelle, jotteivät ne jää jökittämään koiran lihaksiin. Jokainen ihminenkin varmasti tietää sen tunteen, kun on vaikka jumppatunnilla huhkittu ja jalat ovat sen jälkeen ihan tulessa ja vapisevat. On hankalaa liikkua sellaisilla jaloilla. Se johtuu niistä maitohapoista. Tunne helpottaa, kun pitää jalat liikkeessä ja lopettaa harjoituksen hitaasti, eikä ihan seinään pysäyttäen. Rasituksesta palautuminen voi alkaa.

Venyttelyt on tehtävä myöhemmin harjoituksen jälkeen. Lämpimiä lihaksia ei suositella venytettäväksi kovin pitkiä aikoja, vaan loppuverkan aikana, jos haluaa venytellä, vain pikaiset venytykset ovat aiheelliset. Itsekin voi opetella venyttelemään koiran lihaksia, sillä se ei ole kovin vaikeaa. Itse olen joskus aikoinaan käynyt yhden illan kestäneellä koiranhierontakurssilla, jolla käsiteltiin myös venyttelyjä. Sellaisia vastaavia järjestetään varmati useita. Lisäksi, jos koirasi käy vaikka fyssarilla, voi häneltä katsoa mallia ja kysyä ohjeita. Venytysten tarkoituksena on palauttaa koiran lihakset taas lepopituuteen. Urheillessa nimittäin lihakset supistelevat ja jossei niitä koskaan venytä, ne menettävät elastisuutensa ja täten ovat alttiimpia revähdyksille. 



Asiantuntijan tekemä lihashuolto on esimerkiksi koulutetun fysioterapeutin, osteopaatin tai hierojan suorittamaa lihashuoltoa. Itse olen käyttänyt Riiaa vain hierojalla, mutta siitä on ihan hyvät kokemukset. Hieroja on osannut kertoa, onko Riialla aristavia lihaksia, lihasjumeja ja missä lihaskunnossa se ylipäätään on. Varsinkin koiran, joka treenaa paljon, on tärkeää päästä huoltamaan kehoaan ihan ammattilaisen käsiin. 

Lepo on treenaavalle koiralle yhtä tärkeää, kuin itse treeni. Koiran levossa on tärkeää ottaa huomioon, että lepoa tarvitsevat sekä kroppa että aivot. Kroppaa palautuu nukkumalla ja koiralle on tärkeää suoda lepopäiviä viikkoihin ja vuositasolla ajatellen ainakin pari kertaa vuodessa kuukauden totaaliloma. Kaksi kuukautta vuodessa voi tuntua paljolta, mutta täytyy muistaa, että koira on koira ja kunhan sen peruskunnosta pidetään huolta lomankin aikana, ei se siitä ainakaan huonommaksi mene! Päinvastoin! Lepoa aivoille on sellainen tekeminen, joka on koiralle luontaista ja josta se nauttii ja joka ei rasita sitä liikaa. Esimerkiksi haistelu on Riian tyyppiselle nuuhkuttelijalle hyvä aivojen nollaamistapa. Eli itse teen kerran päivässä lenkin, jonka aikana en hoputa Riiaa, vaan se saa haistella juuri niin paljon kuin haluaa. Yleensä ne lenkit eivät matkan pituudellaan päätä huimaa, mutta ajaltaan saattavat lähennellä tuntia. Joku ravaajatyyppinen koira voi saada aivonsa parhaiten nollattua ravaamalla pitkää matkaa ja joku toinen taas nollautuu juoksentelemalla irti metsässä. Jokaisen kannattaa miettiä, mikä on sen oman koiran keino nollata aivot. Nollaamalla aivot saadaan koiran stressihormonitasoa alemmas, eikä se nk. mene koko ajan ylikierroksilla. 


Agilityharrastuksessa varsinkin pitää muistaa se, että koira on se, joka tekee suurimman työn. Urheilee siinä ihminenkin toki ja sen vuoksi onkin tosi tärkeää muistaa alkulämpätä ja loppujäähdytellä myös itsensä, mutta koira ei pysty meille kuitenkaan kertomaan, milloin sattuu ja milloin tuntuu muuten pahalta. Onneksemme on olemassa kuitenkin ihmisiä, jotka ovat tutkineet lihasten toimintaa ja jos on yhtään ikinä itse päässyt maitohapoille, niin tietää, mistä puhun. Koiran lihashuolto on tärkeä osa harrastuskoiran kokonaisvaltaista hyvinvointia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti