Mittelspitz harrastuskaverina

Mun ennakkokäsitysten mukaan mittelspitzit oli miellyttämisenhaluisia, vilkkaita, haukkuherkkiä ja helposti koulutettavia. Nyt, kun oon ollut noin vuoden mittelspitzin omistaja, voin kertoa, että ennakkoluulot ei oo kauheasti muuttuneet, ehkä vain parempaan suuntaan. Mittelspitz oli mulle sopivampi rotu, kuin uskalsin toivoakaan ja Riia parempi harrastuskaveri, kuin uskalsin ikinä haaveilla. Kokemusta toistaiseksi mulla on vaan tästä yhdestä yksilöstä, mutta se on kyllä ainakin aivan huikee koira. Kerron nyt, millainen  Riia on harrastuskaverina.

Rotumääritelmässä sanotaan, että saksanpystykorva on: "Hyvin oppivainen ja helppo kouluttaa." Tämän asian suhteen ainakaan tätä yksilöä ei voi muuta kuin kiitellä. Mä sanon aina, että Riialla on ihan mieletön työmoraali. Treeneissä se on aina ihan intopiukeena, tarjoaa ensimmäisenä aina perusasentoa ja tuijottaa tiiviisti minua koko ajan. Riian kanssahan on treenattu säännöllisesti ekoista rokotuksista lähtien tokoa, joten en tiedä, johtuuko siitä, vai mistä, mutta vaikka se tykkää kaikesta, mitä sen kanssa tehdään, on toko sille ihan kuningaslaji. Varsinkin kaikki vauhtiliikkeet ovat sen mielestä parasta maailmassa: luoksetulo, ruutu, merkin kierto jne. Riia ei ole ikinä haluton tekemään hommia, vaan aina iloinen, energinen ja miellyttämisenhaluinen.

Me treenatan melko paljon: pääsääntöisesti joka toinen viikko on kahdet ohjatut treenit ja joka toinen viikko kolmet. Välillä on enemmän ja välillä vähemmän, riippuen esteistä, peruutuksista tai ekstratreeneistä. Mutta Riia jaksaa erittäin hyvin tuon treenimäärän ainakin sen innokkuudesta päätellen. Kotona harjoittelen aina naksuttimen avulla ja Riia kuulee heti, kun naksutin otetaan esiin ja juoksee kauheaa vauhtia paikalle. Sitten se pyörii ja pomppii olkkarin matolla, jossa aina treenaamme. Se on siis todella miellyttämisenhaluinen, innokas ja motivoitunut!

On ollut hirveän helppoa opettaa Riialle oikeastaan ihan kaikki. Ei meillä ole ollut muita ongelmia, kuin silloin pienempänä se kentältä karkaaminen. Nyt ei ole sitäkään pelkoa enää. En tiedä johtuuko helppo koulutettavuus siitä, että me olemme treenanneet niin pienestä pitäen ja meillä on Riian kanssa syntynyt tietynlainen yhteinen sävel, vai onko se ihan yleinen rotuominaisuus, mutta Riian kanssa on kaikki ollut helppoa. Riian kanssa on ihan huippua kulkea missä vaan, koska se tekee kaiken pienestäkin vinkistä. Esimerkiksi bussipysäkillä bussin tullessa, saan sen sormen nytkäyksellä vasemmalle sivulleni istumaan, sanomatta mitään. Bussissa saan Riian makaamaan paikoillaan sanomalla "maata." Jos joudun jättämään Riian hallilla häkkiin tai seinään kiinni ja se haukahtaa, sen saa hiljaiseksi kauempaakin pyöräyttämällä päätä. Riia on toimii ihan täydellisesti. Vaikka se ymmärtää pienetkin vihjeet, se ei kuitenkaan ennakoi - sen kanssa on ollut hirveän helppoa vaihtaa toko rallyyn, koska se ei ikinä ennakoi. Rallyn ja tokon liikkeethän saattavat erota monellakin lailla, mutta yksi merkittävä ero on se, että rallyssa liikkeet harvoin päättyvät perusasentoon toisin kuin tokossa, jossa ne päättyvät siihen aina. Sillä, ettei Riia ennakoi, tarkoitan esimerkiksi sitä, ettei se rallyradalla tarjoa sitä perusasentoon istumista heti, kun vauhti hidastuu. Mutta tokossa se istuu kuitenkin heti, jos liike kunnolla pysähtyy.

Riia on ihan paras harrastuskaveri. En tiedä, uskallanko minkään muun rotuista enää ottaakaan :D